Ensimmäinen sukupolvi kirjanpainajia kuoriutui lämpösummatarkastelun perusteella heinäkuun puolen välin tienoilla ja osin ennen sitä, kertoo Luonnonvarakeskus. Kuluvan kesän perusteella näyttää siltä, että metsätuholakiin vuoden alussa tehdyt kiristykset kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljettamiseen olivat tarpeellisia.
Tänä vuonna suuri osa maata oli lumen peitossa vielä toukokuussa, joten kirjanpainajan parveilukin alkoi näillä alueilla tavanomaista myöhempään. Lämmin kesäkuu kuitenkin muutti tilanteen ja Luken feromoniseurannan pyydyksiin on kertynyt suuria määriä kirjanpainajia.
Kirjanpainajan feromoniseurannan saaliskertymä 22.7. mennessä. Kullakin seurantapaikalla on kolmen pyydyksen muodostama pyydysryhmä. Kuva: Markus Melin / Luke. Taustakartta: Maanmittauslaitos.
”Korkeimmat saaliit tähän mennessä ovat tulleet perinteen mukaan Etelä-Suomesta, mutta niin sanottu riskiraja (15 000 kirjanpainajaa per pyydysryhmä) on rikottu jo Keski-Suomen pohjoisosissakin, Ähtäri-Äänekoski -korkeudella. Tämä on uutta tässä vaiheessa kesää verrattuna aiempien seurantojen tuloksiin”, kertoo kirjanpainajaseurantaa Lukessa koordinoiva tutkija Tiina Ylioja.
Kuuma kesä 2021 edesauttanut kantojen kasvua
Kirjanpainajat hyötyivät vuoden 2021 kuumasta kesästä. Tuolloin talvehtimaan jäi suuri kirjanpainajakanta, mikä näkyy nyt korkeampina saalismäärinä myös aiempaa pohjoisemmassa. Ylipäätään tiedetään, että kirjanpainaja hyötyy lämpenevästä ilmastosta Suomessa. Tätä silmällä pitäen metsätuholakia kiristettiin 1.1.2022 alkaen liittyen kuorellisen kuusipuutavaran poiskuljetukseen metsästä.
”Metsätuholain takarajat kuorellisen kuusipuutavaran poistolle olisivat olleet Keski- ja Itä-Suomen alueella pääosin riittämättömiä, jos niitä ei olisi lakimuutoksella aikaistettu. Vanha takaraja alueella oli 24.7., ja tänä vuonna lämpösummat esimerkiksi Joensuun seudulla huitelivat tuolloin jopa 760–770 tietämillä, kun jo 700 riittää kirjanpainajan ensimmäisen sukupolven aikuistumiselle”, sanoo tutkimuspäällikkö Markus Melin Lukesta.
Feromoniseurantaa yhteistyössä tutkimusta palvellen
Kirjanpainajan feromoniseurantaa on tehty Lukessa vuodesta 2012. Nyt aineistoa on kertynyt niinpaljon, että mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä päästään käsittelemään.
”Vaikka feromoniseuranta onkin tavallaan karkeaa, se kertoo meille kuitenkin paljon siitä, kuinka paikallinen metsän- ja maisemanrakenne sekä sääolosuhteet ovat vaikuttaneet kirjanpainajakantoihin eri puolilla Suomea. Muun muassa tällaisten tutkimuskysymysten kimppuun alamme päästä käsiksi seuranta-aineistomme pohjalta”, Melin ja Ylioja kertovat.
Luke tekee feromoniseurantaa yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa, jonka lisäksi paikalliset metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäalan toimijat osallistuvat pyydysten tyhjentämiseen sekä sopivien pyydyspaikkojen etsintään.
Tällainen yhteistyö onkin edellytys seurannan tehokkaalle toiminnalle. Seuranta jatkuu vähintään elokuun loppuun saakka, mahdollisesti osalla kohteista pidempäänkin, syksyn sääolosuhteista riippuen. Luke tiedottaa koko seurannan tuloksista, kun lopulliset saalismäärät on laskettu.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
