Yksityismetsien metsänhoitotöihin maksettavaa valtion kemeratukea on käytetty tänä vuonna kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Viime vuoteen verrattuna maksettujen tukien määrä oli pudonnut elokuun loppuun mennessä kaikkialla paitsi Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

80 prosenttia kemeratuista maksetaan taimikoiden ja nuorten metsien raivauksiin, joten todennäköisin syy tukieurojen vähenemiseen on taimikonhoitotöiden laiskempi tahti. Syy voi olla vilkkaassa puukauppavuodessa.

”Metsätoimihenkilöiden resurssit ovat rajalliset. Käytetäänkö ne puukauppaan vai metsänhoitotöiden markkinointiin? Taimikonhoitotöiden myyminen jää toiselle sijalle”, arvioi hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Vuosi sitten keväällä koronarajoitusten arveltiin myös lisänneen metsänomistajien taimikonhoitointoa.

Metsänomistajille tilitettyjen kemeratukieurojen määrä on ollut viime vuosina noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Elokuun loppuun mennessä tukia oli maksettu vajaa 22 miljoonaa euroa.

Kaikkineen kemeratukia voidaan tänä vuonna myöntää metsänhoito- ja perusparannustöihin lähes 68 miljoonaa euroa. Summa kasvoi keväällä valtion lisätalousarviossa. Lisärahoitusta annettiin etenkin nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen.

Nuoren metsän hoidosta saa kemeratukea 230 euroa hehtaarilta, tai jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään myös pienpuuta, tuki on 430 euroa hehtaarilta. Pienpuun korjuussa kyse on usein hoitamatta jääneen ryteikön kunnostuksesta, ja kerätyt raipat päätyvät poltettaviksi lämpölaitoksiin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.