Metsäkeskus jakaa kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran mukaista tukea tänä vuonna kaikkiaan noin 51 miljoonaa euroa. Valtion budjetissa kemeraan on osoitettu 63,7 miljoonaa euroa, joten tukea jäänee käyttämättä noin 13 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna käyttämättä jääneet tukivarat eivät siirry käytettäväksi ensi vuonna muutoin kuin mahdollisen valtion lisätalousarvion kautta.
Eniten tukea on maksettu taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon, yhteensä 30 miljoonaa euroa. Tällä tukimäärällä on tehty töitä noin 125 000 hehtaarin alueella. Kaikki taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon varatut tukivarat tulevat käytettyä.
”Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon työt ovat edenneet hyvin. Tehdyt työt ovat vuonna 2016 lähes puolitoistakertaiset viime vuoteen verrattuna. Kesäkuun lisätalousarviossa tullut 8,4 miljoonan euron lisäraha tuli tarpeeseen”, kertoo Metsäkeskuksen tiedotteessa hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen.
Sähköinen asiointi helpottaa sumaa
Taimikon varhaishoidon hakusulku päättyi lokakuussa, jonka jälkeen Metsäkeskukseen on toimitettu 6 200 uutta hakemusta. Hakemuksiin sisältyy varhaishoitoa 26 000 hehtaaria.
”Varhaishoidon hakemusten käsittelyyn ryhdymme ensi vuoden puolella”, Niskanen kertoo.
Metsätietöiden ja suometsien hoidon tuet eivät ole edenneet tänä vuonna maksuun toivotusti. Teihin ja soihin varatuista euroista jäänee käyttämättä 8–10 miljoonaa. Metsän uudistamiseen varatuista 6,6 miljoonasta käyttämättä jäänee noin 2 miljoonaa euroa.
Vanhan kemeralain päättyminen ja uuden lain voimaantulo 1.6.2015 tuottivat Metsäkeskukselle vuosi sitten kaksinkertaisen määrän tukihakemuksia tavanomaiseen verrattuna. Ruuhkaa on purettu vielä tänä vuonna.
”Syksyllä alkanut sähköinen kemera-asiointi nopeuttaa asiointia. Tilanne on parempi vuoden takaiseen verrattuna”, kertoo Metsäkeskuksen tiedotteessa metsäjohtaja Anna Rakemaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Luulis jo ministerin ja poliittisen johdon puuttuvan ministeriön ja Suomen metsäkeskuksen saamattomuuteen. Tilanne on vuosi vuodelta sama, soutaa ja huopaa. Tilanne on kestämätön…päitä vadille…
Tie-ja ojahankkeet ovat samoja kuin viime vuonna. Vielä 2015 maksatukset kulkivat suhteellisen hyvin, ei enää v 2016 samoilla hankkeilla. Homma meni muutenkin kummalliseksi. Kaikki on pitänyt skannata ja laittaa e-mailiin. Yhtään ei tiedä missä mennään. Kysymyksiin ei vastailla, asiat ovat arvailun varassa. Me, jotka tämän hullunmyllyn tosiasiassa maksamme, emme ole saaneet ottaa järjestelyyn mitään kantaa.
Me voisimme osaltamme huolehtia, että kohteet ovat oikeita ja hakemukset ja toteutusilmoitukset oikein täytettyjä. Luin jostain, että peräti 20% hankkeista on hylätty osittain tai kokonaan tarkastuksista, eli 12 kk:sta reilun 2kk työt menevät hukkaan kun hankkeet eivät ole oikein. Lisäksi vajavaisesti täytettyjen hakemusen täydennys pyynnöt vievät myös helposti viikkokausien työpanoksen hukkaan per käsittelijää. Lopuksi kerron, että kuulun itsekkin siihen joukkoon, jonka hakemus oli vajavaisesti täytetty ja piti antaa täydentävää tietoa ennen kuin käsittely saatiin loppuun. Yritän itsekkin ottaa opiksi seuraavaalle hankkeelleni.