Kemeraeuroista joka kymmenes jäi käyttämättä

Varhaishoidon ala kutistui viime vuonna kolmanneksella, mutta ympäristötuen käyttö lisääntyi.

Kemeratukia maksettiin viime vuonna 49 miljoonaa euroa, mikä on liki neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Enemmänkin rahaa olisi ollut tarjolla, sillä koko viime vuoden kemerapotista (56 miljoonaa euroa) käyttämättä jäi seitsemän miljoonaa euroa eli reilut 12 prosenttia. Edellisvuonna käyttämättä jäi viidennes.

Valtaosa tuesta – 38 miljoonaa euroa – meni nuorten metsien hoitotöihin. Summa kohosi kolmella miljoonalla eurolla viime vuodesta. Työlajeista nuoren metsän hoito kasvoi selvästi, sen sijaan taimikon varhaishoidon ala kutistui noin kolmanneksella.

”Varhaishoitoa pitäisi tehdä lähes 100 000 hehtaaria vuosittain. Työmäärien kasvattamisessa on iso markkinarako metsäalan toimijoille”, hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta kertoo.

Metsätietöiden teko väheni edellisvuodesta runsaat 40 prosenttia ja suometsien hoito kolmanneksella. Vuosikymmenen alusta työmäärät ovat puolittuneet.

Ympäristö- ja luonnonhoitotuen käyttö oli kasvussa. Tukisumma nousi viiteen miljoonaan euroon, mikä on runsas kolmannes enemmän kuin vuonna 2017. Tukea käytettiin lähinnä metsälaki- ja Metso-kohteiden suojeluun.

Vuosittain kemeratukea saa noin 45 000 metsänomistajaa.

”Kemeratukea on tänäkin vuonna hyvin tarjolla, ja metsätyöt odottavat tekijäänsä”, Niskanen muistuttaa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito