Maa- ja metsätalousministeriöllä ja Suomen metsäkeskuksella on ollut kemerahakemusten kanssa vaikeaa. Syynä ovat viime vuonna tapahtunut siirtyminen ennakkohakuun, keväällä voimaan tulleet tiukemmat ehdot ja alkuvuodesta alkanut sähköinen haku.

Ennakkohaun vuoksi tukea on haettu kaiken varalta, mutta itse työn kanssa ei ole pidetty yhtä kiirettä. Hakemuksia ehätettiin tekemään ennen kuin ehdot kiristyivät, paljolti sähköpostin kautta. Paperilomakkeiden täyttöön verrattuna sähköinen haku on helppoa, mikä lisäsi hakemustulvaa.

Ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan hakemuksia tulvi keväällä ”ovista ja ikkunoista”. Varattu määräraha ylittyi, ja haku pantiin toukokuussa kiinni kevyiden työlajien osalta.

Tiilikainen ounastelee, että vaikka hakemuksia on paljon, määrärahasta kymmenen miljoonaa euroa jää käyttämättä, koska työt eivät ole edenneet. Hän painottaa, että jos hakemus on jätetty, pitää työ myös tehdä.

”Sähköinen haku voi johtaa virtuaalityöhön. Kun hakeminen on helppoa ja tukea haetaan kaiken varalta, itse työ saattaa unohtua.”

Metsäkeskuksissa on purettu hakemussumaa, ja eduskunta lisäsi myöntämisvaltuutta 30 miljoonaa euroa. Haku voitiin avata uudelleen 10. lokakuuta, mutta pelkästään taimikon varhaishoitoon rajattuna ja saatesanoilla, että toivotaan välittömästi toteutettavia kohteita.

Lokakuun loppuun mennessä hakemuksia oli tullut 3 800 kappaletta 16 000 hehtaarille. Kolme neljästä hakemuksesta tuli sähköisesti.

Paperihakemuksissa puutteita

”Kaikkia hakijoita ei voi syyllistää, mutta luvattoman iso osa paperihakemuksista on vajaita”, kemeratukien asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

Puutteellisten hakemusten korjauskehotukset teettävät metsäkeskuksella paljon turhaa ja turhauttavaa työtä. Niskanen ei osaa sanoa, kuinka iso prosentti hakemuksista on huonoja, mutta lukumäärällisesti niitä on paljon.

Hakemusten heikkous on ennen kaikkea kesällä 2015 alkaneeseen ennakkohakuun liittyvä ilmiö.

Kemerahakemuksen myönteinen päätös ja tuen maksu ovat eri asioita. Tuki pitää hakea ennen töiden aloittamista, ja töiden tekemiseen on aikaa kahden seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka.

Alkuvuonna tehty hakemus antaa siis työaikaa melkein kolme vuotta. Käytännössä on vaikea löytää järkiperustetta, miksi taimikon varhaishoitoa pitäisi lykätä määräajan loppuun.

Ei muutoksia lähivuosina

Kemeraan ei lähiaikoina ole tulossa oleellisia muutoksia, ja nykymallilla mennään vuoteen 2020 saakka, metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä arvioi.

”Ainoa mietinnässä oleva muutos on, että voisiko toteutusaikaa lyhentää.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.