Käytäväharvennuksesta on saatu lupaavia tuloksia. Harvennustapaa kokeiltiin viime marraskuussa ensiharvennusmännikössä, ja se osoittautui tuottavammaksi kuin perinteinen valikoiva harvennus.
Käytäväharvennuksen etuna oli hakkuukoneen ketterämpi ja tuottavampi työskentely, lisäksi poistettavat puut olivat suurempia kuin valikoivassa harvennuksessa.
”Valikoivassa harvennuksessa jäljelle jääviä puita joudutaan varomaan, mikä hidastaa työskentelyä. Myös hakkuutähteiden siirtely ja valmiiden pölkkyjen järjestely veivät enemmän aikaa kuin käytäväharvennuksessa”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Yrjö Nuutinen kertoo.
Seurantakokeilla lisätietoa
Käytäväharvennuksessa puut kaadetaan ajourien välistä noin 1-2 metrin käytävissä. Sen sijaan yleisesti käytetyssä valikoivassa harvennuksessa poistettavat puut valitaan yksittäin ajourien välimaastosta.
”Käytäväharvennusmenetelmää voidaan käyttää nykyisillä hakkuukoneteknologioilla, ja se täyttää Suomen metsäkeskuksen soveltamat hyvän metsänhoidon ja korjuujäljen kriteerit”, Nuutinen toteaa.
Käytäväharvennusta on tutkittu aiemmin muun muassa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Suomessa sitä kehitetään Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa hankkeessa. Hakkuutapaa kokeillaan vielä toisessa ensiharvennuskohteessa. Sen jälkeen testihakkuumetsiköihin perustetaan seurantakokeet, joissa selvitetään käytäväharvennuksen vaikutus metsikön kasvuun, monimuotoisuuteen ja puuston laatuun.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Männyn kasvatuksessa avainkysymys on tasalaatuisen metsän aikaansaaminen. Käytäväharvennus ei täytä tätä pääperiaatetta. Kasvamaan jää susipuita, jotka vievät tilaa, mutta eivät kasva koskaan tukkipuiksi. Toisaalta kasvamaan jää myös kasvussa jälkeen jääneitä puita, jotka kituvat suurempien varjossa ja haittaavat kuitenkin valtapuiden kasvua.
Systeemi on ilman muuta susi. Siinä ”kolmen markan suutari tekee viiden markan vahingon”. Eikö ole parempaa tutkittavaa? Ketä se hyödyttää, jos ensiharvennukseta saisi kuutiolta pari euroa enemmän, mutta pilaisi metsän jatkokehityksen? Ihmettelen vain.
Timppa sanoi sen jo !
Timppa:” Ketä se hyödyttää….”
Luke:
”Tuloksena syntyy harvennusmenetelmä, joka nopeuttaa ensiharvennushakkuuta ja laskee puun hankintakustannuksia energian tuotannon ja metsäteollisuuden raaka-aineeksi.”