Kaupunkimetsien puuston rakenne tarjoaa hyvät edellytykset ekologisesti laadukkaiden metsäelinympäristöjen muodostumiseen, tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Tämä kuitenkin edellyttää, että metsien sallitaan kehittyä tähän suuntaan.

Kaupunkimetsiä on hoidettu pitkään virkistysmetsinä, joten niiden rakenne eroaa talousmetsistä. Koska niitä on ylläpidetty pitkälti jatkuvapeitteisinä, on puusto päässyt kehittymään lähes yhtä järeäksi kuin vanhoissa luonnontilaisen kaltaisissa kuusimetsissä. Myös puuston lajikoostumus on säilynyt monipuolisena.

”Runsas lehtipuusekoitus yhdessä vanhojen kuusien kanssa luo hyvät elinolosuhteet esimerkiksi liito-oravalle, joka on alkanut runsastua erityisesti kaupungeissa”, Luonnonvarakeskuksen vieraileva tutkija Aku Korhonen kertoo.

Lisää lahoa

Kuollutta puuta kaupunkimetsissä mitattiin keskimäärin noin 10 kuutiota hehtaarilla. Tämä on selvästi enemmän kuin talousmetsissä, mutta silti melko vähän luonnontilaisiin metsiin verrattuna.

”Mikäli lahopuun niukkuudesta eniten kärsivän lajiston elinmahdollisuuksia kaupunkimetsissä halutaan parantaa, lahopuun määrää olisi sekä tarpeellista että mahdollista vielä selvästi kasvattaa”, Korhonen sanoo.

Esimerkiksi kääpälajistoltaan arvokkaissa pääkaupunkiseudun virkistysmetsissä lahopuuta oli runsaat 25 kuutiota hehtaarilla.

Korhonen korostaa, että metsäelinympäristöjen ekologisen laadun parantaminen kaupunkien virkistysmetsissä voisi palvella metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä myös kaupunkeja laajemmalla alueellisella tasolla.

”Kaupunkimetsien muodostamilla elinympäristölaikuilla voi olla kokoaan suurempi merkitys vanhojen metsien kytkeytyneisyyden edistäjinä. Suomessa potentiaali olisi suurin juuri eniten kaupungistuneessa Etelä-Suomessa, missä suojelualueverkosto on pirstaleisin.”

Kaupunkimetsien osuus Suomen metsäpinta-alasta on noin prosentti.

Korhosen, Juha Siitosen, Johan Kotzen, Auli Immosen ja Leena Hambergin tutkimuksessa selvitettiin kuusivaltaisten kaupunkimetsien puuston rakennepiirteitä pääkaupunkiseudulla, Järvenpäässä ja Lahdessa. Tutkimus on julkaistu Landscape and Urban Planning -lehdessä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.