Metsälaissa annettiin metsänomistajille vapautta ja vastuuta. Nyt metsänomistajista osa tuudittautuu siihen, että heillä on vapaus tehdä vain pikavoittoja, kirjoittaa Kauppalehti pääkirjoituksessaan.

”Suomessa tehdään vuosittain päätehakkuita noin 130 000 hehtaarilla. Metsäalan ammattilaiset arvioivat, että uudistustyöt jäävät tekemättä tai vajavaisiksi vähintään 13 000 hehtaarilla. Tällä menolla uudistustöitä jää vuosikymmenessä rästiin yhden kokonaisen vuoden päätehakkuualan verran.”

”Metsälaissa päätehakkuun jälkeinen uudistamisaika on 10-25 vuotta. Etelä-Suomessa hakkuuraiskio täyttää uudistumiskriteerien minimin 10 vuodessa kohtuullisen helposti, vaikka jälkityöt jäisivät tekemättä. Tällöin taimikko on kuitenkin helposti huonolaatuista.”

”Jälkitöiden hyljeksintä voi johtua myös siitä, että uudistamiskustannukset ovat nousseet nopeammin kuin puusta saatava hinta. Uudistamiskulu nousee helposti yli 1 000 euroon hehtaarilta. Näin omistaja ei näe uuteen metsään tehtävää investointia aina järkevänä.”

”Kun jälkityöt tehdään huollella, taimikonhoito ja ensiharvennukset ovat helpompia tehdä. Nyt ongelma on se, että myös taimikoiden ja nuorten metsien hoito on retuperällä. Taimikonhoitoon ja ensiharvennukseen on kertynyt hoitamattomia aloja yhteensä 1 500 000 hehtaaria. Alue vastaa liki Pohjois-Savon maakunnan pinta-alaa. Hoitamattomien taimikoiden osuus on 750 000 hehtaaria ja ensiharvennusten 810 000 hehtaaria. Taimikoista merkittävä osa on riukuuntunutta. Tällöin niiden raivauskustannukset ovat erittäin korkeita.”

”Kun pakkotoimia ei ole käytössä, neuvontaorganisaatioiden pitää terästää kontaktejaan metsänomistajiin. Tässä euro on paras konsultti. Tekemättä jäänyt työ on lopulta pois kaikkien osapuolten tulevista tuloista”, Kauppalehti kirjoittaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.