Kasvilajien levinneisyysalue siirtyy ilmastonmuutoksen seurauksena 6–8 kilometriä pohjoiseen vuosittain, tuore tutkimus kertoo. Se tarkoittaa 50 vuodessa noin 400 kilometriä.

Esimerkiksi puolukka hyötyy lämpötilan noususta, mikä näkyy varvikoiden peittävyyden kasvuna varsinkin Lapissa.

”Toisaalta lajit, jotka ovat tällä hetkellä runsaita Pohjois-Suomen metsissä, saattavat vähentyä tai siirtyä kasvamaan metsien pohjoisimmille äärirajoille. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi pallosara ja harmaaporonjäkälä, joista jälkimmäinen on viime vuosikymmeninä vähentynyt Keski-Suomessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

Luken tutkijat tekivät tutkimuksen yhdessä espanjalaisen Alacan yliopiston tutkijoiden kanssa. Se on julkaistu Ecography-tiedelehdessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 25 metsälajia: näistä viidentoista runsauden riippuvuus lämpötilasta säilyi voimakkaana, mutta kymmenen lajia pysyi entisillä kasvualueillaan lämpötilan noususta huolimatta.

Mäkipään mukaan tutkimus osoitti, että kasveja voidaan käyttää ilmastonmuutoksen etenemisen indikaattoreina. Inventoinnit ovat tärkeä osa ilmastomuutoksen seurantaa.

Lähtöaineistona käytettiin Luken valtakunnan metsien inventoinnin kasvillisuusinventointia vuodelta 1985 sekä Ilmatieteenlaitoksen säätietoja ja ennusteita.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.