Metsänomistajat ovat Suomen metsäkeskuksen mukaan huolehtineet hyvin kasvatusmetsien ennakkoraivauksista. Korjuujälkitarkastuksissa eniten huomautuksia annettiin puustovaurioista ja hakkuukoneiden maastoon jättämistä painaumista.

Metsäkeskus tarkasti viime vuonna kasvatushakkuiden korjuujälkeä 206 leimikolla. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 1 043 hehtaaria. Valtaosa tarkastetuista leimikoista oli harvennuksen jälkeen varttunutta kasvatusmetsää, joissa on aiempina vuosina tehty metsänhoitotöitä.

Talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla kohteista. Tulos oli edellisvuotta parempi, tuolloin korjuujälki oli hyvää noin puolella tarkastetuista kohteista.

Huomautettavaa oli noin kolmasosalla kohteista. Virheelliseksi luokiteltua korjuuta ilmeni hyvin vähän.

Eniten huomautettavaa tarkastajilla oli puustovaurioista ja hakkuukoneiden maastoon jättämistä ajourapainaumista sekä liian leveistä ajourista. Monella kohteella puustoa oli myös harvennettu liikaa, ja puuston tiheys jäi alle metsänhoitosuositusten. Kaikista havaituista vaurioista puuston runkovaurioita oli noin 3-4 prosenttia ja juurivaurioita noin 0,5 prosenttia.

Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Keski-Pohjanmaan leimikoissa ja heikointa Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa.

Kasvatushakkuiden ennakkoraivaukset ovat parantaneet korjuujälkeä. Viime vuonna ennakkoraivauksista oli huolehdittu suositusten mukaisesti valtaosalla tarkastetuista kohteista.

”Tyypillisesti puustovaurioita syntyy runsaasti kohteilla, joilla puusto on kasvanut ylitiheänä. Tällaisilla puunkorjuutyömailla ennakkoraivauksella pystytään usein pienentämään puuston vaurioitumisriskiä merkittävästi. Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista”, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.