Käpytikoilla on menossa ennätysvaellus, ja havaintojen suunnan ja ajankohdan perusteella tikat ovat lähtöisin Venäjältä, Birdlife Suomi ry kertoo.
Runsaat pari viikkoa sitten Pohjois-Karjalassa laskettiin satoja luoteeseen matkaavia käpytikkoja, ja viime viikon lopulla päiväsummat nousivat Kiteellä ja Joensuussa yli tuhannen.
Vaellus on jatkunut Suomen poikki Perämerelle, ja tämän viikon tiistaina Kalajoella laskettiin aamupäivän aikana runsaat 13 000 rannikkoa etelään seuraavaa käpytikkaa.
Yhtä isoja muuttajamääriä on aikaisemmin kirjattu vain syksyllä 1962, jolloin Espoossa laskettiin 13 000 käpytikan lentäneen samana päivänä Espoonlahden yli itään. Samoihin aikoihin Ahvenanmaalla Signilskärillä arvioitiin olleen kymmeniä tuhansia tikkoja.
Tämän viikon torstaina lintuharrastajat laskivat Hailuodossa yli 6 000, Vöyrillä yli 5 000 ja Päijänteen rannalla Luhangassakin yli 1 000 käpytikkaa.
Vaellukset alkavat tyypillisesti Itä-Suomessa heinäkuun puolivälissä ja jatkuvat länsirannikolle edettyään kohti etelää. Onkin odotettavissa, että tämän kuun aikana nähdään vielä voimakasta vaellusta lounais- ja etelärannikolla.
Käpytikka ei ole varsinainen muuttolintu, mutta onnistuneiden pesintöjen jälkeen nuoret käpytikat joutuvat jättämään poikasseutunsa, mikäli ravintoa on niukasti. Käpytikka syö erityisesti kuusen ja männyn siemeniä, ja siemensato vaihtelee vuodesta toiseen. Havaintojen suunnan ja ajoittumisen perusteella käpytikat ovat lähtöisin Venäjältä.
Edellisen kerran käpytikoilla on ollut voimakas vaellus syksyllä 2013.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
