Kantorahatulojen alamäki jatkui viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsänomistajille kantorahatuloja kertyi 2,1 miljardia euroa, mikä on reaalisesti 4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Yksityismetsistä kantorahatuloja tuli 1,8 miljardia euroa, valtion ja yhtiöiden metsistä runsaat 300 miljoonaa. Yksityismetsänomistajien tulot laskivat 7 prosenttia, valtion ja metsäyhtiöiden nousivat 14 prosenttia.

Lasku selittyy hakkuiden vähenemisellä yksityismetsissä, joissa hakkuumäärä supistui 10 prosenttia. Sen sijaan valtion ja metsäteollisuuden metsissä tukkipuun hakkuut lisääntyivät selvästi.

”Koronasta aiheutuneen epävarmuuden lisäksi kantorahatuloja laski sahateollisuuden työtaistelu vuoden alussa. Metsänomistajien tulot tulevat suurelta osin tukkipuusta, joten wc-paperin hyvä menekki näkyy niissä aika vähän”, toteaa Luken tutkija Esa Uotila.

• Lisää aiheesta: Kantorahatulot 2019 – ”Ei tämä mikään huono vuosi ollut”

Kuusi jyrää etelässä

Kaksi kolmannesta kantorahatuloista saatiin tukkipuusta. Yksityismetsissä tukin osuus tuloista oli 67 prosenttia, valtion ja metsäyhtiöiden tuloissa osuus pysyi 62 prosentissa.

Eniten tuloja – 45 prosenttia – tuotti kuusi. Kuusen merkitys korostuu etenkin Etelä-Suomen rehevien maiden maakunnissa ja yksityismetsissä. Sen sijaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa mänty oli tärkein puulaji, siellä sen osuus kantorahatuloista vaihteli 54–75 prosentin välillä.

Maakunnittain eniten tuloja saatiin Etelä-Savossa (230 miljoonaa euroa), Keski-Suomessa (221 miljoonaa euroa) ja Pohjois-Savossa (212 miljoonaa euroa). Reaalisesti tulot laskivat kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kainuussa ja Keski-Suomessa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.