Kansallispuistojen vuotuiset käyntimäärät ovat kasvaneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana noin miljoonasta lähes neljään miljoonaan käyntiin. Samana ajanjaksona puistojen lukumäärä kasvoi 30:stä 40:een, kertoo tuore selvitys.

Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus ovat tehneet tutkimuksen kansallispuistojen kävijöiden näkemyksistä ja käyttäytymisestä vuodesta 2000 vuoteen 2019.

Tärkeimmät syyt kansallispuistovierailuun eivät ole muuttuneet, vaan ne liittyvät edelleen luontokokemuksiin, luonnon puhtauteen ja henkiseen hyvinvointiin. Harrastetut aktiviteetit sen sijaan ovat merkittävästi monipuolistuneet.

”Suosion kasvua selittävät mm. kysynnän trendit, kuten luonnon kiinnostavuuden kasvu ja terveyden ja hyvinvoinnin tärkeys sekä ympäristötietoisuus. Tutkimuksen mukaan myös kansallispuistojen merkitys matkakohteena on vahvistunut, mikä näkyy siinä, että puistot ovat yhä useammin matkan ainoa tai tärkein syy”, sanoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta.

Tutkimuksen mukaan kansallispuistossa aiemmin käyneiden osuus on kasvanut: kansallispuistot kerran löytäneet saapuvat uudelleen.

Kansallispuistokävijöiden tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla. Samaan aikaan kuitenkin kansallispuistokokemusta heikentävät asiat, kuten kävijämäärien kasvusta johtuvat ruuhkautumisen kokemukset ja muiden kävijöiden häiritseväksi koettu käyttäytyminen, ovat hieman lisääntyneet viimeisellä tarkastelujaksolla 2015–2019.

”Tutkimus tukee käsitystämme kansallispuistojen kiinnostavuuden ja brändin vahvistumisesta 20 vuoden aikana. Lisäksi tutkimus osoittaa selkeästi, miten kansallispuistojen hoitoon osoitetut resurssit aikaansaavat monenlaisia myönteisiä vaikutuksia”, sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.

Tutkimuksen aikajakso loppuu ennen koronapandemian puhkeamista. Pandemian aikana käyntimäärät ovat entisestään kasvaneet, ja esimerkiksi nuoret aikuiset ovat löytäneet kansallispuistot aiempaa enemmän.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.