Kannonkosken Piispalassa poltetaan tänä kesänä tervahauta jo kymmenennen kerran. Lauantaina sytytettyyn tervahautaan ladottiin reilut kaksikymmentä kiintokuutiota tervaksia Kannonkosken Lions Clubin talkooväen toimesta.
”Nyt käytämme ensimmäistä kertaa pystypuista tehtyjä tervaksia, kun aiemmilla kerroilla hautaan on ladottu tervaskannoista tehtyjä pilkkeitä”, kertoi pitkän kokemuksen tervanpoltosta omaava Pentti Rautasalo.
Kannonkoskella valmistelut tervaspuiden osalta aloitettiin jo viisi vuotta sitten.
”Pystypuista saadaan tervaksia, kun puut kuoritaan petkeleellä tyveltä niin ylös kuin ylletään. Puun pohjoispuolelle jätetään ehjä kaistale kuorta, elämänlanka, jota kavennetaan vähitellen viitenä vuonna. Tällä tavoin kituen kasvaneesta männystä saadaan tervahautaan kelpaavia tervaspilkkeitä”, Rautasalo kuvaili.
Ennen tervahautaan latomista pihkottuneet puut kaadettiin hakkuukoneella, kuorittiin ja pilkottiin klapikoneella noin 40 senttisiksi siroiksi pilkkeiksi.
Paha silmä pois
Tervahaudalla järjestettiin sunnuntaina yleisölle suunnattu tapahtuma, jonka yhteydessä tervanpolton hyvä lopputulos varmistettiin ikiaikaisin loitsuin Pertta pon Tikan (Aino Erkkilä) johdolla.
”Miehet pyyhkivät tervahaudasta pahan silmän pois naisväen tekemillä vastoilla, joissa on kolme männyn ja kolme lepän oksaa”, Erkkilä selvitti.
Loitsujen tavoitteena on varmistaa, että tervaa saadaan runsaasti ja tervanpolttajat pysyvät terveenä, eivätkä nukahda tai sammu työnsä äärelle.
”Tämä ohje on varmuudella ollut näillä seuduilla tervanpolttajien käytössä ainakin satoja vuosia”, Erkkilä kertoi.
Hautatervalle on kysyntää
Kannonkosken tervahaudan poltto kestää noin viikon. Sunnuntaina tervahaudasta valutettiin jo niin kutsuttua tervankusta, veden sekaista tervaa, jota saadaan haudasta ennen varsinaista tervaa.
Edellisestä tervahaudasta Kannonkoskella saatiin noin 700 litraa tervaa.
”Tällä kertaa määrä on vielä arvoitus, mutta oletamme, että näistä pystypuupilkkeistä tervaa tulee vähemmän kuin kannoista”, arveli Rautasalo.
Kannonkosken Lions Club myy tervan ja käyttää tuotot hyväntekeväisyyteen. Hautatervalle on kysyntää, sillä sitä käytetään esimerkiksi kirkkojen paanukattojen käsittelyyn. Kannonkoskinen terva tuoksuukin muun muassa Lohjan Pyhän Laurin kirkon sekä Kärsämäen kirkon katoilla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.