Kemera-lain korvaajaksi kaavaillussa metka-kannustejärjestelmässä kulotus otetaan mukaan tuettavaksi työlajiksi. Nykyisessä järjestelmässä tukea on voinut hakea erilaisiin luonnonhoidollisiin hankkeisiin, myös kulotukseen.
Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että metsänomistaja voi hakea tukea pienemmille kulotusaloille, kertoo maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Erno Järvinen.
”Kulotuksella on monimuotoisuuden kannalta myönteisiä vaikutuksia, ja siksi se on haluttu uudeksi työlajiksi ottaa.”
Pelkästään taloudellisista syistä uudistusalojen kulotus ei välttämättä ole järkevää, ainakaan ilman tukea.
”Tämä on verrattain kallis metsänhoitomenetelmä, mutta toki se helpottaa uudistamistakin. Tuella halutaan mahdollistaa kulotuksen lisääminen.”
Palolajisto tarvitsee palanutta puuta ja palojatkumoa
Moni uhanalainen laji on riippuvainen palaneesta puusta, jota ei tällä hetkellä jää metsiin riittävästi metsäpalojen jäljiltä. Sellainen on esimerkiksi ainoa Suomessa luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu lude, palolatikka.
Ennallistamistoimien vaikutuksia on tutkinut esimerkiksi metsäntutkimuslaitos Metla (nykyisin Luke), jonka selvityksen mukaan kulotetuissa metsissä esimerkiksi kovakuoriaisten määrä lisääntyi viisinkertaisesti.
Palanutta puuta edellyttää myös metsäsertifiointijärjestelmä. Esimerkiksi suurmetsänomistaja Tornatorin tavoitteena on kulottaa 50 hehtaaria metsää tämän kesän aikana.
Tornator on tehnyt yhteistyötä Kulotuskoulun kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kulotusten määrää ja kulotusosaamista Kaakkois-Suomessa.
Metka tulee näillä näkymin voimaan vuoden 2024 alussa. Järvinen kertoo, että tukihakemusten on täytettävä tietyt ehdot.
”Tarkemmin vähimmäispinta-alasta ja säästöpuiden vähimmäisvaatimuksista säädetään asetuksella. Kulotus edellyttää myös vastuuvakuutuksen ottamista sekä sitä, että toteuttajalla on riittävä ammattitaito.”
Neljä kysymystä metkasta ja kulotuksesta
Hallituksen esityksessä sanotaan, että kulotusta olisi tarkoitus jatkossa tukea erillisenä työlajina. Onko kyseessä suuri vai pieni muutos nykyiseen kemeraan verrattuna?
Kemerassa luonnonhoidollista kulotusta on voitu toteuttaa luonnonhoitohankkeina. Luonnonhoitohankkeissa Metsäkeskus on kartoittanut sopivia kohteita kulotukseen ja järjestänyt näiden toteuttamisesta hankehaun. Prosessi on vienyt aikansa. Metkassa kulotustukea hakevat metsänomistajat, mikä yksinkertaistaa ja nopeuttaa hankkeiden toteutusta. Tässä mielessä muutos on suuri.
Mitä muutos käytännössä tarkoittaa tuen hakijan näkökulmasta?
Yksittäinen metsänomistaja voi hakea haluamalleen kulotuskohteelle rahoitusta. Rahoitusehtojen mukaan kulotuskohteelle on jätettävä säästöpuita, jotka tulee polttaa. Säästöpuiden määrään ja sijoitteluun sekä vedensaantiin on hyvä kiinnittää suunnittelussa erityistä huomiota. Metsänomistajan on hyvä huomata, että kulotukselle tulee ottaa vastuuvakuutus ja työnjohtajana tulee olla riittävä ammattitaidon osaava henkilö. Kulotus voidaan toteuttaa vasta metsäkeskuksen myönteisen päätöksen jälkeen. Töiden toteuttamisesta tulee tehdä toteutusilmoitus.
Onko hallituksen tavoitteena edistää kulotusta metsän- ja luonnonhoidollisena toimenpiteenä?
Vanhassa kemerassa oli työlajina metsänhoidollinen kulotus. Metkan työlaji poikkeaa siitä kuitenkin säästöpuiden polttamista ja poltettujen säästöpuiden säästämistä koskevan vaatimuksen osalta. Nykyinen kemera mahdollistaa luonnonhoitohankkeena tehtävän kulotuksen. Nimensä mukaisesti työlajilla edistetään ensisijaisesti luonnonhoitoa. Metkan työlaji on näiden kahden välistä, minkä vuoksi toimenpidettä voisi hyvin kuvata metsän- ja luonnonhoidollisena toimenpiteenä.
Voittavatko kulotuksen hyödyt sen haitat?
Metsäpalojen vähenemisen myötä monet eliölajit, joiden elinympäristö ja olemassaolo ovat riippuvaisia palaneesta puuta ovat uhanalaistuneet. Kulotuksella ja erityisesti säästöpuiden polttamisesta ja niiden säästämistä koskevilla vaatimuksilla on tarkoitus luoda elinympäristöjä uhanalaisille lajeille. On selvää, että kulotuksessa syntyy kasvihuonepäästöjä. Työmäärien arvioidaan kuitenkin jäävän melkoisen maltilliseksi. Kokonaisuudessaan hyötyjen arvioidaan olevan haittoja suuremmat.
Kysymyksiin vastasi metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Juttua täydennetty 2.8. klo 12.00 Niina Riissasen vastauksilla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
