Punkaharjun männiköiden hoitohakkuut ovat paljastaneet kansallismaiseman mäntyjen raihnaisuuden. Vikaisia puita poistetaan tänä vuonna Punkaharjulta noin kahden ja puolen hehtaarin alueelta muun muassa Valkialammin rannalta.

Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Rauli Perkiö kertoo, että rantavyöhykkeeltä poistetaan näkemää peittäviä välikerroksen puita, myös isoja petäjiä kaadetaan.

”Poistamme viallisia ja sairaita valtapuita”, Perkiö kertoo.

Tällä rupeamaa harjun metsiä on hoidettu neljänä talvena. Aiemmin Punkaharjua uhkasi ryteiköityminen, kun hoitovastuu siirtyi silloiselta Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle eikä hoitohakkuita tehty vuosiin.

”Jatkossa metsiä hoidetaan suunnilleen kymmenen vuoden välein. Tosin olemme tauon jälkeen käsitelleet puustoa voimakkaammin, joten samoille paikoille ei pariinkymmeneen vuoteen tulla”, Perkiö kertoo.

Puut energiaksi

Perkiön mukaan harjun ikimäntyjä vaivaa tyypillinen vanhojen mäntyjen tauti, männynkääpä, joka lahottaa puita. Sitä puustossa on kohtalaisen runsaasti, eikä ihme, koska vanhimmat puut ovat lähes 200-vuotiaita. Myös tervasroso vaivaa useita mäntyjä.

Perkiö vakuuttaa, ettei perikato lahosta huolimatta uhkaa harjun maalauksellisia männiköitä vielä vuosikymmeniin. Puustoa uudistetaan valtapuuston alla jatkuvasti.

”Harvennamme valtapuuston alla olevaa välipuustoa ja samalla hoidamme myös taimikkoa. En ole huolissani harjun metsien tulevaisuudesta, luonto uudistaa harjumetsiä hyvin tehokkaasti.”

Osan hakkuista tekevät Metsähallituksen luontopalvelun luontovalvojat Leo Parkkonen ja Teemu Uotila. Osan puista korjaa paikallinen metsäpalveluyrittäjä.

Uotila kertoo, että puut kaadetaan jäälle ja tukkeja lukuun ottamatta hinataan pientraktorilla lanssille, jossa puut karsitaan.

”Olemme hakanneet noin 400 metrin rantakaistaa. Työtä riittää vielä viikoksi. Iso osa puista menee energiapuuksi. Isoista männyistä monet ovat lahon vaivaamia.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.