Päättyvänä vuonna kaikkiaan 87 prosentilla hakkuista panostettiin luonnonhoitoon hyvin tai erinomaisesti, kertoo Suomen metsäkeskus. Vuonna 2015 vastaava luku oli 81 prosenttia. Hyvä taso on määritelty metsäsertifioinnin ja metsänhoitosuositusten mukaiseksi tasoksi.

”Kokonaisuutena taso on hyvä, mutta parannettavaakin on. Luonnonhoidollisesti välttävän toteutuksen osuus oli 11 prosenttia. Vain kahdella prosentilla kohteista luonnonhoidon kokonaisarvio toimenpideketjulle oli heikko”, Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen sanoo.

Parhaiten hakkuiden yhteydessä huomioidaan metsälakiin kirjatut kohteet. Kaikkiaan 96 prosentissa kohteista ominaisuudet säilyivät lähes ennallaan.

Metsäkeskus seuraa metsätalouden luonnonhoidon laatua vuosittain yksityismetsissä tehtävillä arvioinneilla. Vaikka yleisesti luontoarvot huomioidaan hakkuiden yhteydessä hyvin, pitkän aikavälin tuloksissa suunta on ollut heikkenevä. Vuodesta 2005 alkaen luontoa on huomioitu metsätaloudessa vuosi vuodelta hieman huonommin. Vuosi 2016 on siis poikkeus.

Säästöpuustoa jätetään metsiin hakkuiden yhteydessä liian vähän. Jätetty puusto on myös pienentynyt läpimitaltaan. Myös kuolleiden säästöpuiden metsiin jätetty kuutiomäärä on myös vähentynyt.

Metsälain mukaisten pienvesikohteiden ja niiden välittömien lähiympäristöjen suojakaistat ovat olleet kapeampia kuin metsälainvalvonnan suositukset ovat. Lisäksi näistä kohteista vain noin puolella on tehty metsänkäyttöilmoitus, vaikka ohjeen mukaan kaikista elinympäristökohteita tulisi tehdä ilmoitus.

Vesiensuojelu metsätöiden yhteydessä on saatu muutaman huonomman vuoden jälkeen käännettyä parempaan suuntaan.

Metsänuudistamisen yhteydessä tehtävä maanmuokkaus on hyvällä tasolla, erinomaisia ja hyviä arvosanoja sai 89 prosenttia tarkastetuista kohteista. Tämä oli kolmas vuosi peräkkäin, kun prosenttiluku parani.

Koko raportin pääsee lukemaan Metsäkeskus.fi-palvelusta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.