Pääomarahastoyhtiö Taaleri ilmoitti äskettäin rakentavansa biohiiltä tuottavan laitoksen Savon Voiman Iiksenvaaran voimalaitoksen kupeeseen.

Joensuu Biocoal Oy:n laitoksen on budjetoitu saavuttavan täyden tuotantovauhtinsa ensi vuoden lopulla. Silloin sen on määrä tuottaa 60 000 tonnia biohiiltä vuosittain. Biohiili myydään teräs- ja sementtiteollisuuden raaka-aineeksi, mutta tuotteen sanotaan olevan kilpailukykyistä myös voimalaitoksissa kivihiilen korvaajana.

Raaka-aineenaan tehdas käyttää sahoilta ostettavaa kuorta sekä nuorten metsien harvennuksilta ja ensiharvennuksilta korjattavaa rankapuuta. Kaikkiaan laitoksen vuotuinen puuraaka-aineen tarve on 250 000 kuutiometriä. Toistaiseksi ei ole tietoa, miten se jakautuu rankapuuhun ja kuoreen.

Yksi ilouutinen johtaja Jyrki Ketolalla on pohjoiskarjalaisille kerrottavanaan.

”Joensuun biohiililaitoksella ei tulla käyttämään mottiakaan Venäjältä tuotavaa puuta.”

Kaivattua lisäkysyntää

Joensuu Biocoal Oy ja Savon Voima ovat perustaneet yhteisen puunhankintayhtiön Itä-Suomen Biomassa Oy:n. Sen tehtävänä on hankkia puuraaka-ainetta sekä Joensuun biohiiltämöön että Savon Voiman muille laitoksille.

Kaikkiaan Itä-Suomen Biomassa Oy toimittaa ensi vuodesta alkaen puuta noin miljoonan kuution verran.

Ketolan mukaan yhtiö ei aloita omaa puunkorjuuta vaan se hankkii puunsa metsänhoitoyhdistyksiltä ja alan muilta toimijoilta.

”Olemme käyneet alustavia keskusteluja, mutta mitään sopimuksia ei vielä ole tehty”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki.

Hän jaksaa iloita pienestäkin lisäkysynnästä.

”Jokainen kymmenenkin tuhatta mottia uutta kysyntää ensiharvennusten ja nuorten metsien harvennuspuulle edistää Pohjois-Karjalan puumarkkinoita.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.