Puuntaimia ei synny metsään ellei ole siemeniä. Kuusella runsaita siemensatoja on harvoin.Tätä ei ole huomioitu riittävästi kuusen luontaisiin siemensatoihin perustavan jatkuvan kasvatuksen tutkimuksissa, sanoo Luonnonvarakeskuksen taimi- ja siementutkija Katri Himanen.
Näin siitä huolimatta, että niin metsien käytön kestävyyden kuin kannattavuuden ydinkysymys on, miten varmistetaan taimien syntyminen kaadettujen puiden tilalle.
”Kuusentaimien syntymisistä tehdään jatkuvan kasvatuksen mallinnuksissa oletuksia, jotka eivät aina pohjaa kuusen tunnettuun lisääntymisbiologiaan”, Himanen toteaa.
Osassa jatkuvan kasvatuksen mallinnuksista on oletuksena, että kuusentaimia syntyy tasaisesti. Tämä liioittelevat luontaisen uudistumisen helppoutta.
Metsätieteen aikakauskirjassa aiheesta kirjoittava Himanen kertoo, että kuusella on ollut Etelä-Suomessa 2000-luvulla neljä hyvää siemenvuotta. Pohjois-Suomessa on jo kulunut seitsemän vuotta ilman kunnollista kuusen siemensatoa. Hyvien siemenvuosien vaikutus taimien syntymiseen on juuri kuusella erityisen voimakas.
Jalostushyöty menetetään
Himasen mukaan tutkimustuloksiin vaikuttavista taustaoletuksista tulisi kertoa nykyistä selvemmin.
”Jos jatkuvan kasvatuksen ja viljelymetsätalouden vertailussa ei ole otettu kunnolla huomioon kuusen siemenvuosien vaihteluita tai jalostushyödyn menetystä, näyttö metsänkasvatusmenetelmän kannattavuudesta on puutteellista.”
Metsien uudistumista tutkivasta Himasesta tuntuu hurjalta, että julkisuuteen on noussut viime aikoina varsin suoraviivaisia ohjeistuksia jatkuvasta kasvatuksesta esimerkiksi suometsissä, vaikka kuusentaimien luontaisesta syntymisestä on kohtuullisen vähän kokemusta ja tutkimusnäyttöä.
”Henkilökohtaisesti minulle kelpaavat kaikki metsänkasvatusmenetelmät, jos vain uudistuminen toteutuu. Jos uudistuminen on epämääräisellä pohjalla, menetelmässä ollaan lähellä metsän ryöstöä.”
Himasen puheenvuoron ”Taimia taivaasta” voi lukea Metsätieteen aikakauskirjan verkkosivuilta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.
Mitä muuta voi odottaakkaan taimi- ja siementutkijalta.
Jostain kumman syystä niitä taimia vain syntyy. ??
Jatkuvassa kasvatuksessa istutusta EI OLE kielletty. LUKE on nyt sipulöimässä vaalien alka.
Jos viesti ei miellytä, niin ammutaan viestinviejä. Niinpä Pihkaniska ja Käpy ilmeisestikin haluaisivat hyllyttää tutkijan.
Tulokset ovat täysin metsistä silmillä havaittavien tosiasioiden mukaisia. Myös suometsien osalta, koska niidenkin taimettuminen kuusten alle on hyvin epävarmaa. Sen olen omin silmin nähnyt Saarijärvellä.
Ei viestinviejää tarvitse ampua, annetaan jokaisen tehdä niinkuin parhaaksi näkee. Ei vain aina tarvitsisi mollata vaihtoehtoisia menetelmiä.
Mitä tutkimuksiin tulee, 50 luvulla ajettiin viljelymetsätalous sisään ilman minkäänlaisia tutkimuksia, eikä silmämääräinen havainnointi pilalle hakatuista jätemetsistä ole tutkimusta. Nykyinen jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on kuitenkin jotain muuta kuin 50 luvun pilallehakatut jätemetsät.
SE, että kertoo, ettei taimia synny toivotulla tavalla, ei ole mollausta vaan biologisen tosiasian kertomista, mikä on tutkijan velvollisuus.
Olen lähettänyt useista eri kohteista kuvia, jotka todistavat, että tutkija on oikeassa.
Minulla on Tapion vuosikirja 1913, missä opastettiin taimien kasvatusta ja vuosikirja 1914, missä opastettiin taimikoiden hoitoa. Oleelliset muutokset tuonne yli 100 vuoden takaiseen aikaan ovat, että meillä on pottitaimet ja -putki sekä raivaussaha. Eikä enää tehdä vitsaslenkkejä. Viljelymetsätaloudella on siis paljon paljon pitempi historia kuin Pihkaniska osaa kuvitellakaan. Siksi sen sisäänajo sujuikin käsittämättömän hyvin.
Kummallista, että haikaillaan tuohon ”pilalle hakattujen jätemetsien” aikaan. Nimittäin se on väistämättä jatkuvan kasvatuksen metsissä ennen pitkää edessä.
”Nykyinen jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on kuitenkin jotain muuta kuin 50 luvun pilallehakatut jätemetsät.”
Se on totta. Nykyisessa jatkuvassa kasvatuksessa tuotetaan pilallehakattuja jätemetsiä 2020-luvulla. Toki ihan eri asia.