Vuonna 2014 voimaan tullut metsälaki sallii hakata ja uudistaa metsää entistä monipuolisemmin. Valtaosa metsänomistajista valitsee kuitenkin perinteiset menetelmät.

”Aidosti eri-ikäisrakenteeseen tähtääviä hakkuita olemme tehneet arviolta noin viiden metsänomistajan tiloilla vuosittain”, kertoo asiantuntija Janne Yrjönen Stora Ensolta.

Eri-ikäisrakenteista metsänhoitoa, joka tunnetaan myös jatkuvana kasvatuksena, ei erikseen tilastoida. Metsänkäyttöilmoitukseen merkityllä yläharvennuksella tai siemenpuuhakkuulla voidaan pyrkiä jatkuvaan kasvatukseen, mutta ne voivat olla myös tasaikäisrakenteisen metsän erikoishakkuita.

”Kysyntää ei yksinkertaisesti ole, vaikka metsäalan toimijat tätä palvelua laajalti tarjoavat. Käytännön kokemusta hakkuista on siis karttunut varsin vähän”, totesi Yrjönen.

Metsäammattilaisia koulutettiin laajalti eri-ikäisrakenteisen metsän hoitoon, kun uusi metsälaki tuli voimaan. Muiden mukana Stora Enso koulutti 2014 koko oston, korjuun ja kuljetuksen kanssa työskentelevän henkilöstönsä sekä korjuuyrittäjiä.

Stora Enso esitteli eilen jatkuvaa kasvatusta Metsäteollisuus ry:n järjestämällä retkeilyllä Porvoossa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.