Eilen saavutettu sopu metsien hiilinieluja koskevasta laskentamallista on otettu varovaisesti vastaan. Metsäteollisuus ry totesi, että sopu varmistaa metsävarojen kasvun jatkumisen Suomessa ja muualla Euroopassa. Samalla korostettiin, että nielupolitiikka ei saa ohjata puunkäyttöä ja ympäristövastuuta Euroopan ulkopuolelle vaan mahdollistaa omiin uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan kierto- ja biotalouden kehittämisen.

Lisäksi muistutettiin jatkoneuvottelujen tärkeydestä.

”Nyt sovitun laskentakehikon toimeenpanossa Suomi tarvitsee jatkoa sujuvalle yhteistyölle komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa”, Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa sanoi.

MTK:n mukaan neuvottelut saatiin järkevään päätökseen.

”Metsien rooli ilmastopolitiikassa on tärkeä ja on hienoa, että samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöjä tehokkaasti vähennetään, voidaan kehittää myös metsäbiotaloutta kestävästi ja järkevästi eteenpäin”, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen arvioi.

Bioenergia ry:n mukaan neuvottelutulos on parempi kuin lokakuussa neuvoteltu jäsenmaiden kanta ja se mahdollistaa paremmin eri EU-maiden tilanteiden huomioinnin ja tasa-arvoisen kohtelun. Suomen ja koko EU:n biotalouden kannalta päätös oli järjestön mukaan tärkeä.

”Tärkein osa eli metsämaiden laskenta selviää kuitenkin yksityiskohdiltaan vasta vuosien 2018‒2019 aikana”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka sanoi.

Tulkinta kummastuttaa

Suomen Luonnonsuojeluliitossa sen sijaan ihmeteltiin sovun saamaa vastaanottoa. Asetukseen tehdyt metsien käytön intensiteettiä koskevat sanamuutokset eivät liiton mukaan heikennä päätöstä merkittävästi. Sopimus onkin sen mielestä hyvin lähellä ministerineuvoston aiempaa päätöstä, joka vastaanotettiin Suomessa täystyrmäyksellä.

”Suomalaisten vaikuttajien kommentit ovat hämmentäviä. Yritetäänkö lobbauksen epäonnistuminen kääntää julkisuudessa voitoksi ja silti sopeutua tiukempiin sääntöihin? Vai aikooko Suomi tulkita asetusta muista jäsenmaista poikkeavalla tavalla?”, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun pohtii.

Bruunin mukaan hakkuiden suunniteltu lisääminen tarkoittaisi, että Suomi joutuu vähentämään päästöjä muualla tai ostamaan päästöyksiköitä muilta EU-mailta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.