Kuusen siemenviljelyksiä perustettiin Suomeen 1980- ja 1990-luvuilla harvakseltaan, minkä seurauksena jalostetusta siemenestä on tällä vuosituhannella ollut pula.

°Projektipäällikkö Nuutti Kiljunen arvioi, että jalostettua alkuperää olisi käytetty taimikylvöissä noin 40 prosenttia enemmän, jos sitä olisi ollut saatavissa.

Menetetyn jalostushyödyn vuoksi puuta jää saamatta noin 3 miljoonaa kuutiometriä. Karkea laskelma tuottaa euromääräiseksi tappioksi 43 miljoonaa, totesi Kiljunen perjantaina Metsätieteellisen seuran Metsänhoitoklubin järjestämässä tilaisuudessa. Jalostetusta siemenestä kasvatetut taimet kasvavat selvästi paremmin kuin metsikkösiemenestä kylvetyt taimet.

Nyt tilanne on korjaantumassa, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin uudet viljelykset alkavat tuottaa siementä.

Myös jalostetusta koivunsiemenestä on pula. Sen sijaan männynsiementä on saatavilla hyvin.

Tutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että kuusensiemenviljelysten ongelmat olivat esillä jo 1980-luvulla, mutta tutkijoiden huoli ei johtanut käytännön toimiin.

”Oleellista ei ole etsiä syyllisiä, vaan huolehtia siitä, että sama ei toistu”, hän muistutti.

Luonnonvarakeskus on joutunut vähentämään muun muassa siemenhuoltoon ja taimitutkimukseen käytettäviä varoja.

Taimikoiden laatu parantunut

Juuri valmistuneiden Valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan taimikoiden laatu on 2000-luvulla lievästi parantunut. Etelä-Suomessa pienistä taimikoista yli puolet on viime vuosina luokiteltu hyviksi. Hyvien ja tyydyttävien osuus nousee 87 prosenttiin.

Myös yli 1,3 metristen taimikoiden laatu on kohentunut. Hyvien taimikoiden prosenttiosuus on kasvanut myös Pohjois-Suomessa, mutta vähemmän kuin Etelä-Suomessa.

Sen sijaan nuorten kasvatusmetsien tila on heikko. Niistä vain viidennes on luokiteltu hyviksi. Ensiharvennusrästit ovat edelleen kasvaneet.

”Vaikka ensiharvennuksia on lisätty, harvennustavoite karkaa käsistä”, sanoi erikoistutkija Kari T. Korhonen.

 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.