Jalostetun viljelyaineiston käyttö lisää männikön keskituotosta parhaimmillaan 25 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksesta. Keskituotos kertoo, miten paljon puuta hehtaarin suuruinen metsikkö keskimäärin kiertoajan kuluessa vuosittain tuottaa.
Tutkimuksessa verrattiin metsikkösiemenestä sekä ensimmäisen ja puolentoista polven siemenviljelyssiemenistä alkunsa saaneita eteläsuomalaisten koeviljelysten männiköitä. Ensimmäisen polven siemenviljelyssiementä tuottavat luonnonmetsistä valittujen pluspuiden vartteet, puolentoista polven siemenviljelyssiementä eli niin sanottua valiosiementä näiden pluspuiden parhaimmisto.
Koealoilta mitatut kasvuerot syötettiin Motti-metsänkasvatusohjelmaan, jonka avulla puustoja kasvatettiin kiertoajan loppuun asti.
”Ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenellä kiertoajan keskituotokseen saatiin 12–13 prosentin lisäys, valiosiemenellä parannus oli parhaimmillaan noin 25 prosenttia”, kertoo tutkimusta vetänyt Luken erikoistutkija Matti Haapanen.
Yli kolmanneksen lisäys nettotuloissa
Keskituotoksen paranemisen taustalla on kiertoajan lyheneminen. Jalostetut männiköt saavuttivat päätehakkuujäreyden 4–17 vuotta aiemmin kuin metsikkösiemenestä kasvaneet.
Jalostetut männiköt ovat tutkimuksen mukaan myös laadukkaampia kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Jalostetuilla männyillä oli koetulosten mukaan noin seitsemän prosenttia hennommat oksat kuin vastaavan kokoisilla metsikkösiemenestä alkunsa saaneilla männyillä.
Männiköstä saatavia nettotuloja jalostetun viljelyaineiston käyttö lisää 30–60 prosenttia.
Etelä-Suomessa kaikki männyn taimitarhakylvöt tehdään Haapasen mukaan siemenviljelyssiemenellä, kylvöistä arviolta 80 prosenttia. Pohjois-Suomessa noin 40 prosenttia männyntaimista saa alkunsa ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenestä, loput metsikkösiemenestä.
”Tutkimustulokset kannustavat ilman muuta käyttämään metsänuudistamisessa jalostettua viljelyaineistoa. Metsänomistaja saa siten edullisesti ja yksinkertaisesti paljon hyötyä itselleen”, Haapanen sanoo.
Samaa mieltä on Tapion siemenkaupasta vastaava metsäpäällikkö Hannu Niemelä.
”Yhden kahden kuutiometrin lisäkasvu vuodessa tuottaa kiertoaikana alueesta ja uudistamismenetelmästä riippuen tuhansien eurojen hyödyn metsänomistajalle”, hän sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
