Uhanalaisten jäkälien määrä on kasvanut, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja jäkälätyöryhmä kertovat. Keväällä julkaistussa Suomen lajien viidennessä uhanalaisuusarviossa jäkälistä liki neljäsosa – 477 lajia – on uhanalaisia. 14 prosenttia on silmälläpidettäviä ja elinvoimaisia 39 prosenttia.

Pääsyy uhanalaistumiseen on elinympäristön muutokset. Metsälajien osalta tärkein syy ovat lisääntyneet hakkuut ja toisaalta täsmäsuojelutoimien vähäisyys. Suojelutoimet ovat tehonneet enemmän havupuiden jäkäliin, koska vanhojen havupuiden osuus kasvaa suojelualueilla. Sen sijaan lehtipuiden osalta suojelutoimet ovat olleet riittämättömiä. Vanhojen lehtipuiden jäkälien uhanalaistumista selittää myös ylisuuri hirvieläinkanta, joka estää lehtipuiden uudistumista.

Myös ilmansaasteiden – etenkin typpilaskeuman – vaikutus uhanalaisuuteen on korkeampi kuin aiemmin on arvioitu. Tuntureilla jäkälää uhkaavat porojen ylilaidunnus ja ilmastonmuutos.

Syken mukaan jäkälien suojelua tulisi tehostaa kaikissa elinympäristöissä. Suojelutoimien tulisi painottua vanhoihin lehtipuuvaltaisiin metsiin – vanhojen lehtipuiden määrää on kasvatettava suunnitelmallisesti – ja kalkkikallioihin. Uhanalaisista jäkälistä peräti 40 prosenttia kasvaa kalkkikallioilla.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.