Helmikuun lopussa päättyneellä ilveksen metsästyskaudella kaadettiin vain neljä ilvestä. Yksi kaadetiin Satakunnassa ja kolme Keski-Suomessa, Riistakeskus kertoo.

Kannanhoidollisia poikkeuslupia jahtiin oli myönnetty 300 kappaletta, mutta niistä valitettiin laajasti. Hallinto-oikeudet määräsivät lähes kaikille ilveksenpoikkeusluville toimeenpanokiellon, joten lupia ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta käytetty.

Itä-Suomen ja Turun hallinto-oikeudet ovat jo ehtineet käsitellä valitukset ja kumonneet Riistakeskuksen myöntämät ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevat poikkeuslupapäätökset. Muiden hallinto-oikeuksien päätöksiä vielä odotellaan.

Vuosi sitten ilvesjahdissa kaadettiin 174 eläintä. Lupia oli tuolloin myönnetty 178 kappaletta, eli luvat käytettiin 98 prosenttisesti.

Työryhmä pohtii poikkeuslupien sujuvoittamista

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut asiantuntijatyöryhmän suden ja muiden suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus, joka sujuvoittaa suurpetojen vahinkoperusteisten lupien myöntämistä. Lisäksi työryhmältä odotetaan ehdotuksia niin sanottujen kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi.

Kannanhoidolliset poikkeusluvat ovat viime aikoina pysähtyneet joko lupaviranomaisen tai hallinto-oikeuden käsittelyssä.

”Meidän on ministeriössä käännettävä myös tämä kivi ja selvitettävä, mitä poikkeuslupakäytännöille on tehtävissä kansallisilla ratkaisuilla nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa. Tämän lisäksi jatkamme aktiivista vaikuttamista komission suuntaan, jotta EU-lainsäädäntöä muutettaisiin”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa tiedotteessa.

Asiantuntijatyöryhmän toimikausi on 1.4.2024–15.10.2024. Siltä odotetaan väliraporttia 15.6. mennessä ja asetusmuutosta siten, että se voi astua voimaan jo 1.7.2024.

Lisätty uutta työryhmää koskeva osuus klo 10.00.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.