Viime aikoina kovasti puhuttaneeseen maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseen määrittämiseen on luvassa uutta tietoa, kun Ilmatieteen laitos ottaa käyttöönsä Global Greenhouse Gas Watch, GGGW-mittausmenetelmän Suomessa. Menetelmän on kehittänyt YK:n alainen Maailman ilmatieteenjärjestö WMO.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan menetelmän koekäyttö aloitetaan tänä vuonna. Hän ei vielä arvioi, milloin GGGW menetelmällä saadaan tuotettua arvio Suomen kasvihuonekaasutaseesta.
Tarkempi kuva kasvihuonekaasuista
GGGW:ssä yhdistetään maanpinnalta tehtyjä mittauksia ja satelliitista tehtyjä laajojen alueiden mittauksia sekä niin sanottuja assimilaatiomenetelmiä, joiden odotetaan tuottavan nykyistä paremman kuvan tärkeiden kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin lähteistä ja nieluista.
”Etenkin biosfäärin rooliin hiilidioksidin nieluna ja lähteenä liittyy suurta epävarmuutta. Samoin syy metaanipitoisuuden jatkuvaan nousuun on avoin”, Taalas kertoo.
Biosfääri, suomeksi elonkehä, on maapallon pinnan osa, jolla elämä on mahdollista.
Hänen mukaansa Ilmatieteen laitos pyrkii olemaan eräs maailman johtavia toimijoita GGGW:n toimeenpanijana.
”Meillä on jo alan osaamista ja tähän liittyviä kansainvälisiä vastuita, kuten hiilen kiertokulun Euroopan pääkonttori ICOS ja Euroopan sääsatelliittijärjestön ilmakehän kemian mittausten johtorooli.”
Taalaksen mukaan Ilmatieteen laitoksen 2026-29 strategian eräs kulmakivi on GGGW.
”Teemme aiheessa kansainvälistä yhteistyötä, ja pyrimme myös yhteistyöhön muiden suomalaisten toimijoiden kanssa. Yhteistyöstä Luken kanssa on sovittu pääjohtajatasolla.”
Uusi satelliitti tuo lisätietoa
Taalaksen mukaan Ilmatieteen laitoksella on eri puolilla maata erilaisissa ympäristöissä toistakymmentä asemaa, joilla mitataan kasvihuonekaasuja.
”Lisäksi vastaamme koko Euroopan kattavasta ICOS-hiilen kiertokulun verkostosta. Teemme mittauksia lisäksi muun muassa Afrikassa ja Etelämantereella.”
Maasta tehtyjen mittausten tueksi saadaan lähivuosina entistä tarkempia satelliittihavaintoja, kun Euroopan Avaruusjärjestö ESAn hiilidioksidisatelliitti CO2M laukaistaan radalleen vuoden 2027 alussa.
”Olemme syvällä alan eurooppalaisessa yhteistyössä, ja tulemme olemaan keskeinen toimija alan Euroopan laajuisessa operatiivisessa seurannassa”, Taalas sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään