Suomessa tarvitaan maankäyttösektorin nettonielujen pelastusohjelma, Suomen Ilmastopaneeli toteaa tuoreessa muistiossaan.
Suomen maankäyttösektorista tuli vuonna 2021 ensi kertaa päästölähde, vaikka sen pitäisi olla merkittävä nettonielu. Niinpä nykyiset toimet eivät enää riitä nielutavoitteiden saavuttamiseen: nettonielun tulisi olla -17,8– -11,7 megatonnia vuoteen 2030 mennessä.
Kesällä julkistettu maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) vahvistaa nielua arviolta 5 megatonnia. Näin ollen kirittävää on 14 megatonnia, ja se tulee saavuttaa lisätoimin.
Nettonielua voidaan vahvistaa monin eri tavoin. Päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi turvepeltojen vettämisellä. Se yhdessä turpeennostoalueiden jälkikäsittelyn kanssa vahvistaisi nielua kolme megatonnia, paneeli arvioi. Metsäkatoa vähentämällä ja metsitystä tukemalla nielua voitaisiin vahvistaa kahdella megatonnilla, suometsänhoidon toimilla ja lannoituksella nielu vahvistuisi vielä yhdellä megatonnilla.
Hakkuutkin saisivat olla nykyistä pienempiä, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioi.
”Puun tarjontaa voisi rajoittaa esimerkiksi metsälakia tarkentamalla, puuttumalla vaikka hakkuuikään tai harvennusvoimakkuuksiin. Kysyntää voitaisiin rajoittaa verottamalla metsäteollisuutta puusta vapautuvasta hiilidioksidista”, Ollikainen totesi muistion esittelytilaisuudessa.
Lisäksi keinovalikoimasta löytyy tuet kiertoajan pidentämiseen ja ns. teknologiset nielut. Hiilen talteenottoon on olemassa teknologiaa, mutta sen laajamittaiseen käyttöön ei ole ollut kannustimia. Lisäksi talteen otetun hiilen varastointi on merkittävä haaste. Näiden pitäisi yhdessä vahvistaa nielua kahdeksalla megatonnilla, paneeli laskee.
Puunpoltto verolle
Energiantuotannon ja -käytön päästöjen vähentäminen on ratkaisevaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastopaneelin mukaan Suomi tarvitsee jopa kaksinkertaisen määrän vähäpäästöstä sähköä vuoteen 2050 mennessä nykyiseen määrään verrattuna.
Energiasektorin suurin haaste on lämmityksen fossiilisten päästöjen vähentäminen. Siihen ratkaisuina ovat muun muassa polttoon perustumattomat teknologiat, hukkalämpöjen talteenotto ja mahdollisesti myös pienet modulaariset ydinvoimalat.
Kehityksen nopeuttamiseksi turpeen energiakäyttö tulisi ajaa alas vuoteen 2030 mennessä ja rajoittaa puupohjaisen biomassan polttoa. Tämän voisi tehdä asettamalla vero puun ensisijaisesta poltosta vapautuvalle hiilidioksidille sellaisille polttolaitoksille, joiden teho on 20 megawattia tai sitä suurempi. Puu tulisi ohjata nykyistä tarkemmin metsäteollisuuden käyttöön ja pieniin polttolaitoksiin.
Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius toteutuu vuonna 2035, kun fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin maankäyttösektorin nettonielu ja teknologiset nielut yhteensä.
Lisäksi ilmastolain mukainen tavoite vuodelle 2030 on vähentää 60 prosenttia päästöjä verrattuna vuoteen 1990.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kovasti siellä ollaan rajoittamassa uusiutuvan puun käyttöä. Fossiilisten käytön vähentäminen ei taida tätä paneelia kiinnostaa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on kasvussa lämmöntuotannossa ja se on asia, jolle oikeasti pitäisi tehdä jotain.
Puu on kotimaista, siitä maksetut rahat ja työllisyysvaikutus jää Suomeen. Fossiilisten osalta rahat menivät aiemmin pitkälti Venäjälle ja nyt kai sitten enemmän Saudi-Arabian kaltaisiin ”oikeusvaltioihin”.
Ilmastopaneeli ei ole huomannut että maailma on muuttunut Ukrainan sodan myötä. Enää ei saada 10 milj m3 puuta Venäjältä. Tämä vaikeuttaa hakkuiden vähentämistä. Kustannukset on tarkoitus maksattaa metsänomistajilla ja teollisuudella erilaisina veroina. Oikeudenmukaisuudesta ei tietoakaan. Sen sijaan fossiilisista päästöistä Ollikainen puhuu hyvin vähän. Miksi? Suri ero verrattuna WMO:n Taalaksen puheisiin.