Suomen ilmastopaneeli patistaa Suomea aloittamaan jo nyt toimenpiteet teknologisten hiilinielujen hyödyntämiseksi. EU:n vuoteen 2030 suunnattujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen niistä ei ole apua, mutta sen jälkeen kyllä.

Ilmastopaneelin tänään julkistaman raportin mukaan Suomen tulee alkaa valmistella nykyistä huomattavasti aktiivisemmin hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeita.

Teknologisilla hiilinieluilla tarkoitetaan eri teknologioihin pohjautuvia keinoja hiilidioksidin poistamiseksi pysyvästi ilmakehästä. Suomelle varteenotettavin vaihtoehto on Ilmastopaneelin mukaan bioperäisen hiilidioksidin talteenotto poltosta yhdistettynä hiilidioksidin varastointiin geologisesti tai mineraaleihin sitouttamalla. Hiilidioksidin lähteistä merkittävin on metsäteollisuus.

Raportin mukaan Suomen voisi olla hyödyllistä tuottaa 5–6 miljoonaa tonnia hiilinielua. Tähän riittäisi muutaman eniten bioperäistä hiilidioksidia tuottavan sellu-, paperi- ja biotuotelaitoksen hiilidioksidin talteenotto.

”Teknologiset nielut tarjoavat lisäkeinon Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen, mutta ne eivät saa syrjäyttää tai hidastaa muita ilmastotoimia ja vaarantaa Suomen 2030-tavoitteiden saavuttamista”, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Teknologisten hiilinielujen tuottaminen on toistaiseksi myös kalliimpaa kuin toimet maankäyttösektorilla, kuten esimerkiksi entisten turpeenottoalueiden ennallistaminen.

Lähin varasto Pohjanmerellä

Teknologisilla hiilinieluilla on rajansa. Suomessa ei ole hiilidioksidin pysyvään varastointiin soveltuvia geologisia muodostumia, kuten syvällä sijaitsevia suolavesikerrostumia tai tiiviin kerroksen sulkemaa huokoista kallioperää. Varastoitava hiilidioksidi pitäisi kuljettaa laivalla tai putken kautta eteenpäin. Lähimmät varastoalueet löytyvät Pohjanmeren alueelta.

Talteen otettua hiilidioksidia on mahdollista myös käyttää erilaisiin tuotteisiin. Lyhytikäiset tuotteet eivät kuitenkaan voi toimia teknologisina hiilinieluina, sillä hiilidioksidi vapautuu niistä nopeasti takaisin ilmakehään.

Teknologiset hiilinielut vaativat suuria investointeja. Suomessa ei ole tällä hetkellä suoria taloudellisia kannustimia niiden tuottamiseksi, vapaaehtoisia päästömarkkinoita lukuun ottamatta. Ruotsi on ottamassa käyttöön käänteisen huutokaupan eli tarjouskilpailun, jossa tukea maksetaan sille, joka tuottaa nieluja halvimmalla.

”Myös Suomessa käänteisen huutokaupan tai muun taloudellisen kannustinmekanismin selvitystyö tulisi käynnistää pian, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvun alkupuolella”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen ja VTT:n tutkimusalueen johtaja Antti Arasto.

Ilmastopaneeli pyrkii edistämään tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä sekä antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.