Suometsien kunnostusojitukset tulee asettaa luvanvaraisiksi, ja niiden tarve ja vaihtoehdot tulee aina erikseen arvioida niin ilmasto-, vesistö- kuin monimuotoisuusvaikutusten näkökulmasta. Näin ehdotetaan tänään julkaistussa Suomen ilmastopaneelin raportissa, jossa esitellään keinoja turvemaiden ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Avohakkuisiin perustuva tasaikäiskasvatus tulisi raportin mukaan kieltää ojittamattomissa suometsissä. Muutenkin paneeli suosisi jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta turvemailla.

Ilmastopaneeli kannattaa Metka-kannustinjärjestelmää, jonka on tarkoitus korvata nykyiset kemeratuet. Metka poistaisi kunnostusojituksen tuen, mutta tarjoaisi tukea suometsien ilmastovaikutukset huomioon ottavan hoidon suunnitteluun.

Sen sijaan paneeli luopuisi ehdosta, jonka mukaan hoitotoimenpiteiden tulisi ylläpitää tai parantaa puuston kasvua.

Metkaan sisältyvä tuhkalannoituksen tuen lisääminen tarjoaa paneelin mukaan keinon hiilensidonnan kasvattamiseen metsäojitetuilla soilla lähivuosikymmeninä. Siitä, onko tuhkalannoitus pitkällä aikavälillä kestävä keino torjua ilmastonmuutosta, tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta.

Metsäojitetuista soista kannattaa raportin mukaan ennallistaa lähinnä runsasravinteisia kohteita, joilla saadaan nopeammin ilmastohyötyjä.

Suometsien puuntuotannosta hallitusti eroon

Ilmastopaneeli ottaisi suometsissä käyttöön metsätaloudesta hallitusti luopumisen toimintamallin vaihtoehdoksi metsätalouden jatkamisen ja ennallistamisen rinnalle.

Mallissa metsätaloudesta luovutaan puuntuotannollisesti järkevässä aikataulussa, eli käytännössä sitä mukaa kuin voidaan korjata kannattavasti jo tehtyjen ojitusten mahdollistamaa puusatoa. Tämän jälkeen suometsä jätetään itsekseen ennallistumaan.

Käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden ennallistaminen ja ohutturpeisilla kohteilla metsitys ovat ilmastonäkökulmasta parhaat vaihtoehdot, raportissa todetaan.

”Emme nähneet näiden ilmastovaikutuksissa merkittävää eroa. Metsitys on kohtuullinen vaihtoehto ohutturpeisille alueille, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Lång totesi raportin taustatilaisuudessa.

Päättäjiltä Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.

”Maanomistajat kaipaavat selkeitä linjauksia ilmastotoimista, lisää tietoa menetelmistä ja taloudellisia kannustimia hillintätoimien toteuttamiseen”, Lång sanoo.

Suomen ilmastopaneeli antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Sen jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.