Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia, Ilmastopaneelin kannanotossa todetaan. Vaikka päästöjä on saatu vähennettyä, maankäyttösektorin nielu on samaan aikaan huvennut ja tavoitteet ovat karkaamassa. Haasteita on myös liikenteessä, jossa päästöt uhkaavat lisääntyä hallituksen laskettua jakeluvelvoitetta.
Liikenteessä ratkaisu on sähköistäminen.
”Sähköistäminen on keskeinen suunta. Se parantaa myös vaihtotasetta ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä on jo nähty”, Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Jyri Seppälä totesi tiedotustilaisuudessa tänään tiistaina.
Hakkuilla suurin vaikutus
Maankäyttösektorilla päästöjen vähentämiseen on tarjolla useita keinoja. Taloudellisesti kannattavia ja heti toteutettavissa olevia ovat kangasmaiden typpilannoitus, turvamaiden tuhkalannoitus, kiertoajan pidentäminen ja jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen siihen soveltuvilla paikoilla.
”Toimia on tehtävä jo nyt, sillä toteuttaminen vie aikansa”, paneelin varapuheenjohtaja, professori Raisa Mäkipää sanoi.
Merkittävin nettonieluun vaikuttava asia on kuitenkin hakkuutaso. Kotimaisen puun käyttö on eri syistä viime vuosina kasvanut, ja paikoin se on ylittänyt Etelä-Suomessa kestävän tason.
”Suomessa on pystyttävä luomaan näkymä kotimaisen puun käytön vähentämiselle, samalla kun sen arvonlisää kasvatetaan”, Mäkipää totesi.
Paneelin mukaan puun polttamisesta on siirryttävä kiireesti polttoon perustumattomiin ratkaisuihin ja nostettava energia- ja materiaalitehokkuutta. Tämä mahdollistaa myös biomassaan pohjautuvan taloudellisen arvon tuottamisen Suomessa samalla, kun turvataan ilmastotavoitteiden saavuttaminen.
Hakkuiden vähentämiseen maankäyttöäsektorilla keinoja on rajallisesti, sillä kyse on myös teollisuuspolitiikasta. Metsälain muutos on yksi mahdollisuus, esimerkiksi päätehakkuun läpimittarajojen palauttaminen ja kiertoajan pidentäminen. Lisäksi hiilen hinnoittelun laajentaminen maankäyttöön, metsiin tai maatalouteen olisi perusteltua.
Siitä, paljonko vuotuista hakkuumäärää pitäisi nykyisestä laskea, ei ole tarkkaa tutkittua tietoa.
”Sen pitäisi olla nykyistä alhaisempi, alle 70 miljoonaa kuutiota”, Mäkipää arvioi.
Vuosina 2014–2024 hakkuumäärä on Luonnonvarakeskuksen mukaan vaihdellut 65 miljoonasta kuutiosta 78 miljoonaan kuutioon. Viime vuonna hakkuukertymä laski 69 miljoonaan kuutioon.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tuhka-, kangasmaiden mineraali- ja boorinpuutoslannoituksella saadaan nopeasti kasvun lisää.
Totta. Miksi meillä ei ole lakia, että kaikkituhka on levitettävä turvemetsiin. Kasvunlisä olisi valtava.
Listasta on unohtunut ojien perkaaminen. On tiedetty tuhansia vuosia, että märkä maa ei kasvata mitään puutarhassa, pelloilla eikä metsissä. Suomessa soistuminen etenee ja maan tulevat yhä märemmiksi, jos ojia ei pidetä kunnossa. Suurin osa ojittamattomasta 4.2 milj. ha alasta saataisiin kasvamaan ja sitomaan hiiltä ojittamalla ja tuhkalannoituksella.
Miksi puuttomia aloja ei oteta puun tuotantoon. Nykylämpösummilla suurin osa tunturien alarinteistä saataisiin kasvamaan, pusikoituvista peltoheitoista puhumattakaan.
Mikä arvo on sillä, että siedämme yli 10 milj. m3:n hävikkiä metsissä runkopuiden hakkuutähteinä ja korjaamattomina kuolleina puina. Lahopuuvaatimukseen riittäisi vähempikin. n. 1000 kpl harvennuspuiden kantoa/ha ovat myös lahopuuta.
Mikä arvo on sillä, että kasvatamme pienilatvaisia riukuuntuneita ja huonosti kasvavia, sekä hyvin tuhoherkkiä ryteiköitä. tehokkailla harvennuksilla saisimme tuuhealatvaisia ja järeitä valtapuita, joita voisi oikeasti kasvattaa kannattavasti sen 100 v.
Metsäkeskustelussa ja asiantuntemuksessa järki ja osaaminen on kadoksissa. Kuka vastaa? Luontopaneeliko?
Jo hoitorästien pois tekemisellä saisimme lisää kasvua markkinapuihin 30-50 milj. m3/v. Luulisi kiinnostavan.
Ihminen on hävittänyt 40 milj. km2 metsiä, Jos metsittäisimme niistä puolet, ilmastonmuutos lähtisi peruuttämään, koska nämä uudet metsät sitoisivat paljon enemmän kuin maapallon 50 gigatonnin päästöt.
Suomessa unohdetaa, että maapallon ilmasto ei Suomen 0.1 % paastöjen vähentämisellä pelastu, mutta hiilen sitomisessa metsiin voisimme olla jo melkoinen tekijä ja viedä metsitysosaamista ja innostusta.