Ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät metsät voidaan tunnistaa kartoitustiedon, mallinnuksen ja optimointianalyysien perusteella, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kerrotaan. IBC-Carbon-tutkimushankkeessa on kehitetty menetelmä, joka tuottaa arvioita kasvihuonekaasujen ja luonnon monimuotoisuuden alueellisesta vaihtelusta.
Hankkeessa hyödynnetty tietoa siitä, mitkä ovat eri lajien kannalta elintärkeät elinympäristön ja metsämaiseman piirteet ja miten eri metsänkäsittelymenetelmät niihin vaikuttavat.
”Kootun tiedon ja alueellisen optimoinnin avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa kohteet, jotka maksimoivat sekä monimuotoisuus- että ilmastohyödyt, ja kohdentaa suojelutoimet kustannustehokkaasti”, tutkimusprofessori Martin Forsius Sykestä kertoo. Forsius johtaa IBC-Carbon-tutkimushanketta.
Metso-rahaa hiilensidontaan?
Kun monimuotoisuutta turvaava ja hiilidioksidipäästöjä sitova alue on tunnistettu, sen metsien talouskäyttöä voitaisiin ohjata monimuotoisuuden ja ilmaston paremmin huomioon ottavaan suuntaan oikeanlaisilla taloudellisilla kannustimilla.
Hankkeessa on tutkittu Metso-ohjelman keinovalikoiman laajentamista ”hiilipreemiolla”, eli hiilensidontakorvauksella. Suojelurahoituksen kasvattaminen ilmastoperustein lisäisi tarjottujen kohteiden määrää ja laatua, hankkeesta arvioidaan.
”Monimuotoisuuden suojeluun kohdistettavia varoja voitaisiin kasvattaa rahoittamalla Metsoon liitettävä hiilensidontakorvaus ilmastotoimiin kohdennetuista valtion varoista”, professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta arvioi. Ollikainen on myös Ilmastopaneelin puheenjohtaja.
Hänen mukaansa EU:n tavoitteena on saada 30 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden maa-alasta suojeltua.
”Tätä myös nykyinen hallituksemme tukee”, Ollikainen toteaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ovatko tavoitteet ristiriitaiset? Jos kyse on hiilensidonnan lisäämisestä, niin pitäisi metsät uudistaa nuorina ennen kuin metsien kasvu hiipuu. Jos hiilensidonnan nimissä jätetään jotain hakkaamatta, niin se hakataan varmasti jossain muualla. Taitaa olla kyse enempi viherpesusta ja hölmöläisten peiton jatkamisesta.
Puuhastellaan sellaisen, epäilemättä kalliin, järjestelmän perustamiseksi, mikä ei paranna ainakaan globaalisti yhtään hiilen sidontaa.
Ainoa tepsivä keino hiilen sidontaan on huolehtia metsien kasvusta entistä paremmin.