Ensiharvennusten korjuujälki nousi puheenaiheeksi viime talvena. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme selvitti maastomittauksin oman alueensa tilanteen. Tulosten mukaan Päijät-Hämeessä ei hakata ensiharvennuksia liian harvaksi.

Viime keväänä suoritetuilla tarkastuksella haluttiin selvittää, kuinka ensiharvennusten laatu vastaa voimassa olevia metsänhoidon suosituksia sekä PEFC-sertifikaatin kriteerejä jäävän puuston osalta.

Tuloksia verrattiin Suomen metsäkeskuksen loppuvuonna 2022 julkaisemaan tietoon ensiharvennusten laadusta Keski-Suomessa. Metsäkeskuksen julkaiseman tiedon mukaan korjuujälki ei ollut valtaosalla kohteista lain minimivaatimusten mukaista. Sittemmin Metsäkeskuskin on korjannut tuloksia parempaan suuntaan.

Parhaiten yhdistyksen alueella onnistuttiin maastovaurioiden ja puustovaurioiden välttämisessä, sekä tavoitteen mukaisen ajouravälin toteuttamisessa: vähintään 79 prosenttia kohteista oli toteutunut suositusten mukaisesti.

Ajouravälin keskiarvo oli 20 metriä, kun tavoitteena on 19 metriä tai enemmän. Maastovaurioiden osuus oli keskimäärin 1,6 prosenttia, joka alittaa kirkkaasti tavoitteena olevan viisi prosenttia.

Ajouraleveyksissä oli kuitenkin onnistuttu suositusten mukaisesti vain 12 prosentilla kuvioista ja lainmukaisesti 88 prosentilla kuvioista.

Puustovaurioiden osuus oli keskimäärin alhainen, 2,3 prosenttia, kun tavoiteprosentti on enintään viisi.

Myös jäävän puuston osalta on onnistuttu suositusten tai lain mukaisesti miltei kaikilla kuvioilla.

Mittausten avulla tarkasteltiin myös PEFC-sertifikaatin edellyttämän sekapuustoisuuden toteutumista. Sekapuustoisuus on huomioitu tuloksissa koealoilta laskettujen puulajien mukaisesti. 32 kuviolla 34:stä kasvoi ensiharvennuksen jälkeen pääpuulajin lisäksi yhtä tai useampaa puulajia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.