Viime vuoden luonnonmarjasato oli keskinkertainen ja sienisato erittäin huono, tiedottaa Ruokavirasto.

Kesän kuivuudesta huolimatta puolukkaa kerättiin myyntiin edellisvuotta selvästi enemmän, lähes kuusi miljoonaa kiloa. Sen sijaan mustikkasato jäi kauas vuoden 2018 määristä ja lakan myyntimäärät laskivat.

Puolukkasadon ansiosta luonnonmarjoista ja -sienistä saatava kokonaistulo nousi kymmenisen prosenttia, yhteensä lähes 18 miljoonaan euroon.

Mustikkaa kerättiin myyntiin runsaat neljä miljoonaa kiloa. Suomalaista mustikkaa vietiin puoli miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisvuonna, valtaosa pakasteina Kiinaan ja Ruotsiin.

Lakkaa kerättiin hieman yli 64 000 kiloa ja karpaloa vajaat 24 000 kiloa.

Luonnonsienisato oli kuivuuden ja kuumuuden takia viime vuonna runsaasti myöhässä tavanomaisesta, ja kausi oli lyhyt. Vientisienenä tärkeää herkkutattia kerättiin myyntiin vain runsaat satatuhatta kiloa, joka on reilu kolmasosa vuoden 2018 määrästä.

Kantarellisato oli hieman edellisvuotta parempi. Kantarelleista 98 prosenttia kerättiin Itä-Suomesta. Kuivasta kesästä huolimatta suppilovahveron sadosta tuli kohtuullinen, ja myyntiin sitä tuli vajaat 18 000 kiloa.

Poimijoille maksettiin luonnonmarjoista yhteensä yli 17 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Puolet poimintatulosta eli noin 8,5 miljoonaa euroa maksettiin Länsi-Suomessa kerätyistä marjoista, lähinnä puolukasta ja mustikasta.

Luonnonsienistä kertyi erittäin huonon sadon vuoksi tuloa poimijoille yhteensä vain vajaat 500 000 euroa, joka on alle puolet edellisvuoden poimintatulosta.

Ulkomaalaisten poimijoiden määrä jatkui laskuaan viime vuonna. Suurin osa marjayritysten kutsumina Suomeen tulleista poimijoista oli thaimaalaisia. Ulkomaalaiset poimijat keräsivät 92 prosenttia myyntiin tulleista luonnonmarjoista ja viisi prosenttia luonnonsienistä.

Tiedot perustuvat luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärätutkimukseen 2019 (MARSI-tutkimus).

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.