Satelliittikuvien avulla jopa 90 prosenttia metsälain rikkomuksista tulee Metsäkeskuksen tietoon. Vuonna 2017 Metsäkeskus selvitti 34 metsälain rikkomusta ja vuonna 2019 jo 289. Poliisin tutkittavaksi niistä päätyy noin puolet, kerrotaan Helsingin Sanomien uutisessa.
Kaikkein yleisin rikkomus on metsänkäyttöilmoituksen tekemättä jättäminen, josta on ankarimmillaan tuomittu muutamia päiväsakkoja.
Toiseksi yleisin tapaus on metsälain tarkoittaman arvokkaan elinympäristön hakkuu, josta on ankarimmillaan tuomittu leimikon suunnittelija maksamaan sakkoja ja maanomistaja menettämään hakkuutulot valtiolle.
Suurin osa tapauksista ei johda rangaistukseen. Usein teon tahallisuutta ei voida osoittaa. Kaiken kaikkiaan metsälakia rikotaan vähän, koska vuosittain tehdään noin 120 000 metsänkäyttöilmoitusta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
HS:n valeuutisen otsikko väittää, että laittomat hakkuut ovat kymmenkertaistuneet vaikka oikeasti niistä kiinnijääminen on kymmenkertaistunut satelliittiteknologian ansiosta.
Jutussa annetaan myös ymmärtää, että esim. purojen suoja-alueet pitää lain mukaan jättää kokonaan hakkuiden ulkopuolelle vaikka todellisuudessa poimintahakkuut ovat sallittuja. Esimerkkitapauksessa puron varrelta oli kaadettu kaikki tukkipuut. Monissa tapauksissa se on täysin laillista mutta ilmeisesti tässä tapauksessa muuta puustoa ei jäänyt tarpeeksi.
Mielestäni HS on vihon viimeinen ja epäluotettava tietolähde röyhkeän otsikointinsa takia. Lehti kosiskelee kaupunkilaista uusrahvasta ja uusälymystöä lukijoikseen. Henkilöitä, jotka tunnistavat hätäjälin teollisuudelle tärkeimmät puulajit on erittäin helppo agitoida aukoilla ja älyttömillä metsän uudistamistavoilla.