Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla. Korvaushakemusten ja maksettujen korvausten määrä on ollut pari vuotta laskussa. Viime vuonna korvauksia maksettiin 1,4 miljoonaa euroa.

Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille helmikuun aikana.

Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakuntiin. Edellisvuoteen verrattuna korvausmäärä kasvoi eniten Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Korvaukset vähenivät eniten Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.

Viime vuodelta hirvieläinvahingoista on ensimmäistä kertaa saatu lajikohtaista tietoa. Selvästi eniten metsävahinkoja aiheuttivat hirvet. Valkohäntäkauriiden aiheuttamien vahinkojen osuus koko maan korvauspinta-alasta oli vain 0,6 prosenttia. Lähes kaikki arvioidut valkohäntäkauriiden tuhot sijaitsivat kuitenkin Pirkanmaalla.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.

”Kolmen viime vuoden aikana vahinkoarvioita on tehty myös lukuisissa taimikoissa, joissa taimet on istutettu samana tai edellisenä vuonna. Vähälumiset talvet ovat todennäköisesti syynä näihin tuhoihin. Lumi ei ole suojannut puuntaimia hirviltä”, sanoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.