Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja taimikoissa sekä varttuneemmissa metsissä korvataan metsänomistajille noin miljoonalla eurolla tänä vuonna. Ilmoitettujen vahinkojen ja korvausten määrä nousi kaksinkertaiseksi edellisvuodesta, Suomen metsäkeskus tiedottaa.

Metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille helmi-huhtikuun aikana.

Eniten hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pohjois-Pohjanmaalla (251 000 euroa), Pohjois-Karjalassa (192 000 euroa), Kainuussa (88 000 euroa), Pohjois-Savossa (80 000 euroa) ja Keski-Suomessa (76 000 euroa). Näissä maakunnissa korvausmäärät nousivat merkittävästi edellisvuodesta. Korvausmäärät nousivat myös Pirkanmaalla, Etelä-Savossa sekä Varsinais-Suomessa. 

Maakuntien sisällä alueelliset erot hirvivahingoissa ovat huomattavia. Hirvikannan muutosten ja suurpetojen määrän lisäksi muun muassa lumen määrä vaikuttaa vahinkojen syntymiseen. Kun lumipeite on paksu, liikkuminen kuluttaa hirvillä runsaasti energiaa. 

”Jos samalla lauhan sään jälkeinen pakkasjakso on kovettanut lumen pinnan, hirvet jäävät pienelle alueelle ja syövät kaiken saatavilla olevan ravinnon”, kertoo metsäneuvoja ja hirvieläinvahinkovastaava Esko Viinanen.

Hirvieläinvahinkoja esiintyy tyypillisesti alle viiden metrin mittaisissa taimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua ja laatua.

Harvennusmetsissä hirvet jälttävät toisinaan kuusen ja männyn kuorta, aiheuttaen tyvitukkiin laatuvaurion ja mahdollisesti lahovian. 

”Tiheä, vesakoitunut taimikko tai varttuneempi puusto antaa hirville suojaa ja se voi myös vaikuttaa tuhojen syntymiseen. Taimikoiden kunto on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Paras ajankohta on keväällä, kun lumi on sulanut ja lehtipuut ovat vielä lehdettömiä”, Viinanen sanoo. 

• Lue myös: Ohi menee – Hirvenpyyntilupamaksut valuvat muualle kuin hirvivahinkojen korvaamiseen

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.