Ruokavirasto on tänä syksynä varmistanut hirviekinokokkiloisen kolmesta Pohjois-Karjalasta kaadetusta hirvestä. Itä-Suomi on vanhastaan hirviekinokin ydinesiintymisaluetta, mutta sitä tavataan nykyään myös Länsi-Suomesta.

Hirviekinokokkiloinen (Echinococcus canadensis, genotyyppi 10) on pieni heisimato, joka luonnossa elää aikuisena suden suolessa ja toukkana hirven, poron tai metsäpeuran keuhkoissa. Sudet ja koirat saavat tartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa olevan toukkarakkulan.

Ihmiselle hirven keuhkot ja muut sisäelimet eivät ole tartuntariski, mutta hirviekinokokkiloinen voi tarttua ihmiseenkin, helpoimmin juuri metsästyskoiran välityksellä. Ihmisellä loismadon munista voi kehittyä keuhkoihin toukkarakkuloita, jotka vuosien mittaan kasvavat suuriksi ja vaikeasti hoidettaviksi.

Tartunnat voidaan välttää käsittelemällä metsästyspaikkojen teurastusjätteet huolellisesti, Ruokavirastosta muistutetaan. Teurastusjätteistä hirvien keuhkot tulisi hävittää siten, etteivät koirat ja villit petoeläimet pääse niitä syömään.

Lisäksi metsästyskoirat tulisi lääkitä sekä hirvikauden alkupuolella että lopussa, jotta koira ei tuo tartuntaa metsästä mukanaan kotiin. Matolääkkeeksi pitää valita heisimatoihin tehoava valmiste.

Ruokavirasto seuraa hirviekinokokin esiintymistä. Kaikki näytteeksi saadut sudet tutkitaan ekinokokin varalta. Metsästäjiä kehotetaan tarkkailemaan hirvien keuhkoja mahdollisten ekinokokkirakkuloiden varalta. Keuhkot, joissa on epäilyttäviä muutoksia, voi tuoda tai lähettää viraston Oulun toimipaikkaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.