Suomen metsien hiilinielun vertailutaso on Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan -31 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Kun puutuotteet lasketaan mukaan, nielu kasvaa -38 miljoonaan tonniin.

”Luvut todennäköisesi vielä muuttuvat, kun vertailutasoa tarkennetaan EU-komission palautteen perusteella loppuvuoden aikana”, nielulaskentaa vetänyt Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Lukesta kertoi tänään Lulucf-asetuksen toimeenpanoa esitelleessä seminaarissa Helsingissä.

Vertailutaso on luku, johon metsien raportoitavaa hiilinielua vuosilta 2021–2025 verrataan. Taso lasketaan EU:n Lulucf-asetuksen mukaan.

Esimerkiksi viime vuonna metsien hiilinielu oli ennakkotietojen mukaan -21 miljoonaa tonnia ja puutuotteiden -4 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Eroa vertailutasoon on siis jonkin verran.

”Tarvitaan pikaisesti erilaisia päästövähennystoimia kaikilla maankäyttösektorin osa-alueilla. Paljon on tehtävää”, Lehtonen arvioi.

Hänen mukaansa hakkuiden vähentäminen on yksi keino nielun vahvistamiseksi, mutta ei ainoa. Muita toimia voisivat olla esimerkiksi maatalouden käytäntöjen muuttaminen, metsien hävittämisen lopettaminen tai pitkäikäisiin puutuotteisiin panostaminen.

Sinällään vertailutason määrittely ei Suomen hakkumääriin suoraan vaikuta eikä määritä niille ylärajaa. Lulucf-asetus tarkastelee koko maankäyttösektorin päästöjä ja nieluja. Siinä hakkuut ovat toki merkittävä ja nopeasti vaikuttava tekijä, mutta jos hakkuut kasvavat huomattavasti ja nielu pienenee, sitä voidaan kompensoida muilla sektorin toimilla tai mahdollisesti maksamalla muille nieluista.

Ei akuutteja muutoksia

Suomen vertailutason laskennan valmistuminen ei aiheuta mitään akuutteja muutoksia metsätaloudessa, MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen ennakoi. Hänen mukaansa pallo on nyt päättäjillä.

”Hiilensidontaan liittyvä keskustelu varmasti lisääntyy. Luultavasti myös markkinamiehet kiinnostuvat asiasta”, Kainulainen totesi.

Antti Rinteen hallitus on luvannut vahvistaa Suomen hiilinieluja ja -varastoja. Nähtäväksi jää, miten asiaa siellä lähdetään eteenpäin viemään. Puunkäyttöön ei vaikutuksia vielä todennäköisesti ole.

”Hakkuut kasvavat maltillisesti, jos markkinat vetävät”, Kainulainen arvioi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.