Luonnonvarakeskus (Luke) on löytänyt selvän eron hitaasti typpeä vapauttavan lannoitteen ja nopealiukoisten lannoitteiden välillä. Havainto syntyi, kun vanhoja tutkimusaineistoja pengottiin uudelleen.

Hidasliukoinen ureaformaldehydi lisää puiden kasvua kangasmetsissä tasaisesti jopa 15 vuoden ajan, mutta hitaalla liukenemisella on muitakin etuja.

”Hitaasti maaperään vapautuva typpi on ilman muuta ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin nopealiukoinen lannoite, sillä esimerkiksi huuhtoutumisriskiä ei ole”, sanoo johtava tutkija Aino Smolander Lukesta.

Toistuva nopealiukoinen typpilannoitus voi heikentää sahatavaran laatua, kun puun vuosilustot paksunevat nopeasti. Hitaasti typpeä vapauttava ureaformaldehydi todennäköisesti ei aiheuttaisi tällaista haittaa.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Metsätieteen aikakauskirjassa.

Kasvatuslannoitus kiinnostaa taas

Metsien kasvatuslannoitus kiinnostaa vuosikymmenien tauon jälkeen entistä enemmän erityisesti metsien hiilensidontakyvyn vuoksi. Puun kasvun lisäksi typpilannoitus lisää myös metsämaan hiilivarastoa.

Vuonna 2017 kasvatusmetsiä lannoitettiin noin 35 000 hehtaaria ja vuonna 2018 jo liki 46 000 hehtaaria.

Kangasmetsien typpilannoituksen tutkimuskoealat oli perustettu lannoituksen huippuvuosina 1970-luvulla. Suomen kangasmetsissä on arvioitu lannoitusten ansiosta olevan jopa 16 miljoonaa kuutiota enemmän puuta kuin ilman lannoittamista.

Ureaformaldehydilannoitetta ei tiettävästi ole Suomessa kaupallisessa käytössä. Vanhoilla koealoille käytetty ureaformaldehydi oli varta vasten tuotu Yhdysvalloista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.