Tammikuussa vuonna 2022 pääkaupunkiseudulle harhautunut, pienimuotoisen mediamylläkän aikaansaanut nuori metsäpeurahirvas oli lähtöisin Suomenselän osakannasta. Peuran alkuperä selvisi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Metsähallituksen yhteisessä tutkimuksessa, joka julkaistiin tiedelehdessä viime viikolla.

Nuori metsäpeura ehti liikkua useamman päivän ajan Helsingissä ennen kuin se saatiin kiinni kaupungin keskustasta. Peura toipui koettelemuksistaan Korkeasaaren eläintarhan villieläinsairaalassa, josta se siirrettiin Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitsevaan totutustarhaan.

Sittemmin peura vapautettiin luontoon osana Metsäpeura Life -hankkeessa toteutettua palautusistutusta.

Koska peuran alkuperä oli tuntematon, sen perimä tarkistettiin mahdollisen pororisteymän varalta ennen vapauttamista totutustarhasta. Risteytyminen tunturipeurasta kesytetyn poron kanssa vaarantaa metsäpeuran perimää, eikä perustettavaan uuteen osakantaan haluttu siksi risteymätaustaista yksilöä.

”Metsäpeura oli lähtöisin Suomenselän osakannasta, johon kuuluvia eläimiä liikkuu muun muassa Ähtärin ja Multian seudulla”, kertoo metsäpeura-asiantuntija Milla Niemi Metsähallituksen Eräpalveluista.

Metsäpeurojen mahdollisen risteymästatuksen selvittäminen on tarpeen esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa taustaltaan tuntemattomia yksilöitä halutaan käyttää palautusistutuksen tai eläintarhakannan kantayksilöinä. 

Samaan aikaan Helsingistä pyydystetystä peurasta otettujen näytteiden kanssa analysoitiin näytteet myös kolmesta muusta yksilöstä, joista kaksi osallistui palautusistutukseen ja yksi oli löytynyt kuolleena metsäpeuran levinneisyysalueen ulkopuolelta.

Metsäpeuroja elää Suomessa Kainuussa ja Suomenselällä yhteensä noin 3 000 yksilöä. Lisäksi Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen tuntumassa on kummassakin muutaman kymmenen yksilön kokoinen, palautusistutettu osakanta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.