Helsingin kaupunki rakensi vuosien 2018–2020 aikana Kuninkaantammen alueelle lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – toinen betonirunkoisena ja toinen puurunkoisena. Tavoitteena oli toteuttaa hanke, jossa pystytään aidosti vertaamaan betoni- ja puurunkoisen kerrostalon eroja.

Kaikissa vertailuissa puurakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki oli betonirakenteista pienempi, Helsingin kaupunki kertoo.

Kun elinkaaripäästöjä tarkasteltiin sadan vuoden aikajänteellä, kolme neljäsosaa kaikista rakennushankkeen päästöistä aiheutui asumisen aikaisesta energiankulutuksesta. Puurakenteisen talon elinkaaripäästöt olivat kuusi prosenttia betonirakenteista pienemmät.

Kun taas tarkasteltiin vain rakennusmateriaalien elinkaaripäästöjä – materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä – olivat puurakenteisen rakennuksen päästöt noin 20 prosenttia betonirakenteista pienemmät.

Vertailuhankkeen laskelmissa ei otettu huomioon rakennuksien hiilikädenjälkeä, eli paljonko käytetyt materiaalit sitovat hiiltä. Arvioiden mukaan puutuotteisiin varastoituu 50 vuoden ajaksi hiilivarasto, joka vastaa noin puolta rakennusmateriaalin ilmastopäästöistä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.