Haukanpesät näkyvät nyt Metsään.fissä – tavoitteena vähentää pesinnän häiriöitä

Metsänomistaja pääsee käyttöehdot hyväksyttyään katselemaan omalla tilalla sijaitsevia haukanpesiä.

Kanahaukka on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, kuvassa kanahaukan poikaisia. (Kuvaaja: Hannu Lehtoranta)
Kanahaukka on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, kuvassa kanahaukan poikaisia. (Kuvaaja: Hannu Lehtoranta)

Tiedossa olevat haukkojen pesäpaikat on julkaistu Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Pesätietojen julkaisulla pyritään ehkäisemään tiedon puutteesta johtuvia tahattomia häiriöitä metsähaukkojen pesinnälle.

Pesätietoja löytyy etelärannikolta Kemijärven korkeudelle saakka. Pesätiedon yhteydessä on myös linkki ohjeeseen haukanpesän vapaaehtoisesta huomioinnista metsätöissä.

Tiedot jaettiin palvelun käyttäjille Suomen metsäkeskuksen ja Suomen luonnontieteellisen museon (Luomus) yhteishankkeessa. Pesätiedot perustuvat Luomuksen keräämiin haukkojen poikasrengastustietoihin.

Hiirihaukka, mehiläishaukka ja kanahaukka pesivät varttuneissa metsissä. Niinpä metsätöistä voi olla niille haittaa, jos pesämetsiä hakataan tai pesimäaikaiset työt häiritsevät pesintää. Usein häiriö on tahatonta ja johtuu siitä, että pesä ei ole ollut tiedossa, Luomuksesta kerrotaan.

Tietojen katselusta jää palveluun merkintä

Koska haukkojen pesätiedot ovat arkaluontoista tietoa, niiden katselu Metsään.fi-palvelussa edellyttää erillistä käyttöehtojen hyväksymistä. Ehdot hyväksyttyään metsänomistaja näkee omissa metsissään sijaitsevat pesät. Samoin metsäalan toimija pääsee näkemään niiden metsätilojen pesät, joiden katseluun hänellä on maanomistajan lupa. Pesätietojen katselusta jää järjestelmään merkintä.

Haukat ovat Luomuksen valtakunnallisen petolintuseurannan mukaan vähentyneet viime vuosikymmeninä. Hiiri- ja mehiläishaukka ovat uhanalaisia ja kanahaukka silmällä pidettävä, pesätietojen joutuminen vääriin käsiin voisikin vaarantaa lajin suojelun.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus