Kemin biotuotetehdas etenee aikataulussa, mutta tehdas käynnistyy toisenlaisessa ympäristössä kuin investointipäätöstä tehtäessä, sekä markkinatilanteen että puunhankinnan osalta.

Tuli korona ja koronasulut, ja Kiinan taloudesta on puhti pois ennakoitua pitempään, mikä niistää parasta kysyntää.

Toisaalta maailman pitkäkuitusellun tuotantoa seisoo tai on suljettu eri syistä, tai muutettu lyhytkuidulle niin, että Kemin täystuotannon 1,5 miljoonasta tonnista huolimatta havusellun globaali tuotantomäärä laskee huipustaan.

”Ei ole tarkoitus olla heikoimpien joukossa”

Puumarkkinoilla isoja muutostekijäitä ovat Venäjän tuontipuun korvaaminen ja runkopuun enenevä energiakäyttö, ja jotain merkitsevät Ruotsin Metsähallitusta vastaavan Sveaskogin hakkuiden vähennykset.

UPM:n puunhankinnan laajeneminen Lappiin Metsä Groupin ja Stora Enson kilpailijaksi on enemmän seuraus kuin syy.

”Ollaan hankalammassa tilanteessa”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä luonnehti Kemin biotuotetehtaan mediatilaisuudessa eilen.

”Lähivuosina Itämeren alueella puun kysyntä-tarjonta-tasapaino tulee olemaan erittäin tiukka, mutta pohjoisessa Suomessa se on vähemmän kriittinen.”

Miten yhtälö menee tasan, Hämälä kysyy ja vastaa, että laskutavasta riippuen Suomessa ja Ruotsissa on 60-70 kemiallisesti kuiduttavaa tehdasta.

”Jos raaka-aineen kysynnän ja tarjonnan välillä on epäbalanssi, niin markkinamekanismit ohjaavat siihen, että sopivassa suhdannetilanteessa heikoimmat kuolee. Meillä ei ole tarkoitus olla heikoimpien joukossa.”

Biotuotetehdas vai moderni sellutehdas?

Kemin tehtaan koekäyttö on alkanut, varsinainen käynnistys ja vanhan tehtaan pysäytys ajoittuu syyskvartaalille. Ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä aloitetaan vanhan tehtaan purkutyöt ja uusi tehdas on täydessä tuotannossa vuoden 2024 syyskvartaalilla.

Hämälä uskoo, että vuosien mittaan Kemin tehdas on entistä enemmän biotuotetehdas.

”Se ei ole biotuotetehdas ellei siihen liitetä jotain, muuten se on vain moderni sellutehdas.”

Hämälä ei nimeä hankkeita, mutta mainitsee, että 3D-kuitupakkaukset voivat lähteä vetämään.

Teknologia, jolla tehtaan kymmenen miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt otetaan talteen ja muutetaan biotuotteiksi, kuten pakkausmuoviksi, on selvitysvaiheessa yhdessä Fortumin kanssa, mutta se vaatisi kahden ydinvoimalan tuotannon verran sähköä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.