Suomen metsistä hakattiin vuonna 2021 runkopuuta 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreet tilastot.
”Hakatun runkopuun kokonaismäärä kasvoi 76,3 miljoonaan kuutiometriin. Edellisen viiden vuoden keskimääräinen taso ylitettiin viidellä prosentilla ja vuoden 2018 lukemista jäätiin vajaat kaksi miljoonaa kuutiometriä”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen.
Tukki- ja kuitupuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja vientiin 65,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli 7,5 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotista enemmän ja neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin.
Edellisvuoteen verrattuna tukkipuun hakkuumäärä nousi 17 prosenttia ja kuitupuun kymmenen prosenttia. Tukkipuun hakkuut olivat yhdeksän prosenttia edeltävän viiden vuoden keskiarvoa suuremmat, mutta kuitupuun hakkuut pysyivät samalla tasolla.
Puutavaralajeista suhteellisesti eniten kasvoivat kuusi- ja koivutukin hakkuut, 19 prosenttia. Mäntytukillakin nousua oli 15 prosenttia.
Kotimaisesta teollisuuspuusta 40 prosenttia tuli neljän maakunnan alueelta: Pohjois-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Jokaisessa hakkuumäärä ylitti kuusi miljoonaa kuutiometriä.
Hakkuut kasvoivat lähes kaikissa maakunnissa. Suurimmat hakkuut olivat Pohjois-Savossa, missä hakattiin lähes seitsemän miljoonaa kuutiometriä teollisuuspuuta.
Markkinahakkuissa korjattiin energiapuuta lämpö- ja voimalaitosten tarpeeseen 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Siitä oli runkopuuta, eli koko- ja rankapuuta, yhteensä 3,8 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttia.
Ei vielä yli Luken kestävän hakkuukertymän
Luke on arvioinut metsiemme suurimman ylläpidettävissä olevan aines- ja energiapuun hakkuukertymän vuosille 2016–2045. Koko jakson hakkuumahdollisuusarvio on keskimäärin 86,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ensimmäisellä kaudelle 2016–2025 arvio on keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.
”Hakkuita ja hakkuumahdollisuusarvioita on hyvä verrata usean vuoden ajalta, sillä hakkuumäärät vaihtelevat vuodesta toiseen”, Torvelainen toteaa.
Vuosina 2016–2021 keskimääräiset hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän kuuden maakunnan alueella. Etelä-Karjalassa taso ylittyi 14:llä ja Päijät-Hämeessä kuudella prosentilla. Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnissa ylitykset olivat yhden ja neljän prosentin välillä.
Metsiin jäi vuonna 2021 hakkuista hakkuutähteenä runkopuuta noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Sen lisäksi metsiin kertyi myös kuusi miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta. Metsistä pois korjatun puun kanssa ne vähentävät yhdessä elävän puuston määrää.
”Hakattua puuta otettiin vuonna 2021 käyttöön 76 miljoonaa kuutiometriä ja metsiin kertyi kuollutta puuta yhteensä 15 miljoonaa kuutiota. Niistä muodostuva puuston kokonaispoistuma nousi 92 miljoonaan kuutiometriin. Metsiimme kasvoi uusimpien arvioiden mukaan uutta runkopuuta 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten elävän runkopuun kokonaismäärä lisääntyi koko maassa noin 12 miljoonalla kuutiometrillä”, Torvelainen laskee.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Otsikosta lainattua: ”Runkopuun hakkuut lisääntyivät 11 prosenttia, metsien puuvarat kasvoivat 13 prosenttia”
On se kasvu pirunmoista. Hakataan ennätysmäärä ja vielä puuvaratkin kasvoivat 13 prosenttia! Mitä ne maamme puuvarat olivatkaan, 2,5 mrd kuutiota? Kasvu on siis moninkertaistunut viime vuonna. Liekö puuttinin tekosia tuokin?
Jospa se selittyy sillä, kun tukkien hakkuut lisääntyi suhteessa paljon enemmän kun kuitupuun , niin kasvavimpia (nuorempia) metsiä jäi enemmän tuottamaan lisää kuutioita.
Selvä virhe. 2,5 miljardista 13 % 325 miljoonaa. Siis yli kolminkertainen vuiosikassvuun verrattuna.
Minusta oikein, ei puhuta mitään prosenteista, vaan vuosikasvun ja poistuman(hakkuut ja muu poistuma) erosta. Se oli juuri tuo 12 milj m3. Eli 103-76-15= 12.