Kasvutavaltaan erilaiset pajukasvilajit sopeutuvat ilmastomuutokseen, Katri Nissisen tuore väitöskirja kertoo. Väitöksessä vertailtiin haavan, hanhenpajun ja mustuvanpavun sopeutumista kohotettuun lämpötilaan, ultarviolettisäteilyyn ja hiilidioksiditasoon. Haapakin (Populus tremula) kuuluu pajukasvien heimoon.

Kohotetulla lämpötilalla oli suurin vaikutus. Se lisäsi sekä hanhenpajun että haavan kasvua ja haavan lehtien salisylaattipitoisuuksia. Molempien lajien lehtien flavonoidi- ja fenolihappopitoisuudet sen sijaan laskivat lämmityksen vaikutuksesta.

Haavan puolustuskemia muuttui jo toisen kasvukauden aikana. Kohotetussa lämpötilassa haavan normaali muutos lehtien puolustuskemiassa estyi. Kohotettu lämpötila lisäsi kasvinsyöjien aiheuttamia vaurioita, mutta toisaalta vähensi lehtien ruosteinfektioita.

Tutkituista lajeista sekä nopeakasvuinen haapa että hidaskasvuinen hanhenpaju osoittivat sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen. Kasvutavaltaan monimuotoisella mustuvapajulla on myös hyvät selviytyä äkkinäisistä ilmastollisista muutoksista.

Väitöksen mukaan yksilöiden väliset erot olivat voimakkaita kaikissa kolmessa pajukasvilajissa. Tämä lisää eri pajukasvilajien selviytymismahdollisuuksia tulevaisuuden muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Nissisen väitöskirja tarkastetaan ensi viikon perjantaina Itä-Suomen yliopistossa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.