FSC-sertifiointiin liittyvä korkean suojeluarvon metsien kartoitus ja sen vaikutukset ovat puhuttaneet kesän mittaan. FSC-Suomen mukaan kohu on osin aiheeton, eikä kohutulla HCV-kartoituksella ole tehty ”salaisia suojelupäätöksiä”, järjestö toteaa.
Kartoituksen avulla voidaan tunnistaa mahdolliset korkeat suojeluarvot. Jos niitä on, on kohteella minimoida riskit. Se voi tarkoittaa esimerkiksi leimikonsuunnittelun toteuttamista sulan maan aikaan arvokkaiden kohteiden havaitsemiseksi. Riskien arviointi ei sulje pois metsän talouskäyttöä, FSC-Suomesta korostetaan.
Järjestö muistuttaa, että riskit määritellään kohteittain ja varsinaisen riskin arvioivat puuta ostavat yritykset.
- Lisää aiheesta: MTK seuraa hcv-metsien vaikutuksia puumarkkinoihin
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kaksi lumituhoa a 10 m3/ha tuo metsään lahopuuta 20 m3/ha. Siis silloin tavallinen kuusikko muuttuu arvokkaaksi luontokohteeksi. Jos puuta sattuu olemaan 400-500 m3/ha, niin kuka korvaa? Jokainen metsistä vähänkin ymmärtävä, ettei tuollaista metsää voi käsitellä kuin uudistushakkaamalla. Kaikki muut hakkuutavat johtavat metsässä katastrofiin kuten Metsälehden videossa 9.10.2018 näytettiin.
On täyttä hurskastelua väittää ettei ole synnytetty suojelualueita. Mitä muuta olisi tuollainen metsä?
Jos metsänostajafirmat eli metsäteollisuus ovat tavoitteellisesti sopineet käyttävänsä HCV:tä, on kyseessä kartelli.
MTK voisi nyt etsiä ensimmäisen kärsijämetsänomistajan ja lähteä käräjöimään.