Päästövähennysten rinnalle tarvitaan hiilidioksidin poistoa ilmakehästä sekä luonnollisten että teknologisten hiilinielujen avulla, muuten Pariisin ilmastosopimuksen tavoite uhkaa karata.
Tämä käy ilmi laajassa poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa, jossa on mukana useita eurooppalaisia huippuyliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Hanketta koordinoivan VTT:n mukaan päästövähennyksiä ja erilaisia hiilinieluja ei voida pitää toisilleen vaihtoehtoisina, vaan nyt pitää toimia joka rintamalla.
“Hiilidioksidin poisto ilmakehästä on välttämätöntä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoite on mahdollinen. Samaan aikaan on kuitenkin kiihdytettävä merkittävästi myös päästövähennystoimia. Hiilidioksidin poisto ilmakehästä ei siis ole vaihtoehto päästövähennyksille, vaan tarpeellinen täydentävä toimi”, hanketta koordinoiva VTT:n erikoistutkija Kati Koponen sanoo.
NEGEM-hanke tutkii useita eri keinoja hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä. Keinoista metsitys ja maaperän hiilen kartuttaminen luokitellaan luonnon hiilinieluiksi ja muut teknologisiksi hiilinieluiksi.
Teknologiset hiilinielut tarjoavat väylän pysyvään hiilidioksidin varastointiin, mutta ne ovat toistaiseksi kalliimpia ja kauempana suuren mittakaavan käyttöönotosta kuin vaikkapa metsitys, joka on käyttövalmis keino jo nyt. Metsiin sitoutunut hiilinielu voi kuitenkin purkautua nopeasti esimerkiksi metsäpalon tai hakkuiden seurauksena.
Toisaalta luonnon hiilinielujen lisäämisellä, kuten uudelleen metsityksellä tai maaperän hiilidioksidin kartuttamisella, on myönteisiä vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen, virkistysarvoon ja luonnon kykyyn sopeutua ilmastonmuutokseen. Sen avulla voidaan myös saavuttaa kansainvälisiä luonnon ennallistamistavoitteita.
“Vastuullinen hiilidioksidin poisto ottaa huomioon eri keinojen edut ja haitat. On tärkeää varmistaa, ettei yksittäinen haittavaikutus korostu liiaksi ja että toiminta on kustannustehokasta. Siksi kaikkia hiilidioksidin poistokeinoja on todennäköisesti hyödynnettävä yhtäaikaisesti”, Koponen selittää.
Tutkimushankkeessa on mukana yhteensä 16 eurooppalaista yliopistoa, tutkimuslaitosta, järjestöä ja yritystä, mukaan lukien Oxfordin ja Cambridgen yliopistot. Hanketta koordinoi VTT.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Saisimme aikaan vihreän siirtymän verottomalla nykyistä ankarammin fossiilisten käyttöä ja tekemällä kestävästä toiminnasta vähäveroista.
Toisena tehokkaana tekijänä olisi tehostaa metsän hoitoa. Jo kaikkien hoitoriskien poisto lisäisi kasvua 50 milj. m3 eli 45 milj. tonnia, joka on jo lähes kaikkien Suomen päästöjen yhteismäärä.
Tämän lisäksi meillä olisi usea satatuhatta hehtaaria puutonta, mutta puuston kasvulle sopivaa maata mm. rannikolla, peltoheittojen metsityksessä, turvetuotantoalueilla ja tunturien rinteillä. Lapin lämpösumma riittä jo hyvin puuston kasvulle, mutta monin paikoin liian hapeton ja kylmä maa estää sen.
Nykyiset voimalijat tulisi nostaa 20 m nykyistä ylemmäksi ja ottaa myös nuo sadat tuhannet hehtaarit biokäyttöön. Nyt niiden raivaamisessa vain on suuri kulu ja työ.
Maailman laajuisesti 20 milj. km2:n metsittäminen takaisin ihmisen hävittämistä 40 milj. km2:stä riittäisi panemaan ilmaston muutoksen peruuttamaan. Miksi ei tehdä järkeäviä ja halppoja asioita vaan unelmoidaan jättikalliista ja tehottomasta teknisestä hiilen sidonnasta ulkoilmasta konein.