Metsäyhtiö SCA on Euroopan suurin yksityinen metsänomistaja. Se omistaa 2,6 miljoonaa hehtaaria metsää Ruotsissa ja noin 75 000 hehtaaria Baltiassa.
Yhtiön metsäjohtajan Jonas Mårtenssonin mukaan uudet, entistä tiukemmat FSC-standardit jarruttavat metsien täyspainoista hyödyntämistä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Mårtenssonin mielipidekirjoitus julkaistiin taloussanomalehti ATL:ssä.
Ongelmallista on, että FSC-standardit ovat muuttuneet kansallisen ja EU-lainsäädännön tiukentuessa hyvin rajoittaviksi, koska sertifioinnin vaatimusten pitää lähtökohtaisesti olla lainsäädäntöä kireämmät.
”FSC:n mukaan metsämaata voi siirtää muuhun käyttöön, kuten tuuli- ja aurinkovoimaloiden tonteiksi erittäin rajoitetusti. Pienillä maanomistajilla enimmäisraja on viisi prosenttia pinta-alasta. Suurilla metsänomistajilla, kuten SCA:lla ala on rajattu tuhanteen hehtaariin”, kertoi Mårtensson Metsälehdelle.
Hänen mukaansa FSC-sertifioinnin kriteerit jarruttavat myös kotimaisia puulajeja tuottoisamman ja samalla niitä tehokkaammin hiiltä sitovan kontortamännyn kasvattamista.
Ruotsissa kasvaa noin 600 000 hehtaaria kontortametsiä. Ruotsalaistutkimusten mukaan kontorta on noin kolmanneksen tuottoisampi kuin kotimainen mänty. Puuta käytetään sellun valmistukseen.
”Emme ole jättämässä FSC:tä”
Ruotsin mediassa on jopa veikkailtu, että SCA olisi luopumassa FSC:stä. Tällaiset ajatukset Mårtensson kiistää.
Hänen mukaansa FSC-sertifiointi on ollut hyödyllinen SCA:lle. Se on hänen mukaansa auttanut yhtiötä harjoittamaan kannattavaa metsätaloutta ja samalla ottamaan huomioon lukuisat muut arvot.
”Näemme silti, että Ruotsin ja Eu:n kiristynyt lainsäädäntö on saanut myös FSC:n nostamaan rimaansa entisestään, mikä voi vaikuttaa kielteisesti. Meidän ja muiden metsänomistajien onkin tarkasteltava kriittisesti eri sertifikaatteja ja sitä, miten suhtautua niihin.”
Suomen FSC:n metsästandardiasiantuntijan Emmi Liiaksen mukaan FSC:llä on kaikkialla käytössä samanlainen maankäytön muutoksia rajoittava kriteeri.
”Tietääksemme Suomessa ei FSC-metsiin ole suunnitteilla yli tuhannen hehtaarin tuulivoimapuistoja”, hän toteaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään