EU:n epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa 13.-14. heinäkuuta valmistaudutaan YK:n biodiversiteetti- ja ilmastokokouksiin sekä keskustellaan Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista ja EU:n asiantuntija-avusta. Valtiosihteeri Terhi Lehtonen edustaa Suomea Prahassa pidettävässä kokouksessa.
Kokouksessa käsitellään globaaleja tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Niistä neuvotellaan YK:n biodiversiteettikokouksessa 5.-17. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. Lisäksi ympäristöministerit valmistautuvat YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Sharm el-Sheikhissä Egyptissä 6.-18.11.2022.
”On tärkeää, että EU toimii globaalina edelläkävijänä niin luonto- kuin ilmastopolitiikassa. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat kytköksissä toisiinsa ja ne ratkaistaan yhdessä”, sanoo valtiosihteeri Terhi Lehtonen.
”Kansainvälisesti tarvitsemme kunnianhimoiset ja mitattavat tavoitteet sekä systemaattista seurantaa luontokadon torjumiseksi. Meidän tulee varmistaa, että luonnon monimuotoisuus otetaan osaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita”, Lehtonen jatkaa.
EU:n kanta globaalista biodiversiteettisopimuksesta valmistellaan ympäristöneuvostossa syksyllä 2022.
Valmistautumista syksyn ilmastokokoukseen
Ympäristöministerit keskustelevat syksyn YK:n ilmastosopimuksen 27. osapuolikokouksesta. Jotta Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite pysyisi saavutettavissa, tarvitaan etenkin suurilta talouksilta entistä tiukempia päästövähennystavoitteita ja vaikuttavampia ilmastotoimia. Päästövähennysten lisäksi YK:n ilmastokokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on kehitysmaaryhmälle prioriteetti.
Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla, ja että päätökset perustuvat uusimpaan tieteeseen ja etenkin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportteihin.
Lisäksi ympäristöministerit käsittelevät ilmastonmuutokseen sopeutumista erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja maaperäkysymysten näkökulmasta. Suomi katsoo, että luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan samanaikaisesti edistää useita tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, luonnon monimuotoisuutta, vesien tilaa sekä terveyttä ja hyvinvointia.
Sodan ympäristövaikutukset agendalla
Ministerit keskustelevat myös siitä, millaista asiantuntemusta ja tukea EU ja sen jäsenvaltiot voivat antaa Ukrainalle sodan aiheuttamien ympäristötuhojen arviointiin ja jälleenrakentamiseen. Venäjän sotatoimet ovat saastuttaneet Ukrainassa ilmaa, maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä.
Suomi korostaa EU:n vahvaa poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
