Vanhempi tutkija Maarit Kallio Luonnonvarakeskuksesta ja professori Birger Sohlberg Norjan biotieteellisestä yliopistosta esittelivät viime viikolla Brysselissä alustavia tuloksia tutkimuksesta, jossa arvioidaan EU:n nielupolitiikan vaikutuksia jäsenmaiden metsätalouteen.

EU-parlamentin esitys, joka mukaan metsien hakkuut eivät saa ylittää vuosien 2000-2012 tasoa ilman että ne lasketaan hiilidioksidipäästöiksi, on iso vaikutus etenkin Suomelle, mutta myös monelle muulle jäsenmaalle.

Tutkijat arvioivat, että ilman häiriöitä metsätuotteiden kysyntä kasvaa, ja sen myötä hakkuut lisääntyvät myös EEA-alueella (EU + Sveitsi, Norja ja Islanti) noin prosentilla vuodessa. Vuonna 2030 ne yltäisivät 610 miljoonaan kuutiometriin.

Jos EU:ssa kaavailtu nielupolitiikka toteutuu, hakkuut jäisivät kuitenkin vuosien 2000-2012 tasolle vajaaseen 500 miljoonaan kuutioon. Puunkäyttö ei kuitenkaan vähenisi, vaan hakkuita vuotaisi Unionin ulkopuolisiin metsiin, muun muassa Venäjälle ja etenkin Pohjois- sekä Etelä-Amerikkaan, noin 90 miljoonaa kuutiota.

Selvityksen ovat laatineet Luonnonvarakeskus Tapio ja Norjan biotieteellinen yliopisto.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.